MPK – Maan kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja

Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Förvarsutbildningsföreningen

Paikallisjoukkojen koulutusta Kymijoki-harjoituksessa. Kuva Suvi Suovaara

Teksti: Miia Iivari

Uudistuksen tuulissa oleva Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä laki ampuma-aselain muutoksesta ovat edenneet eduskunnan käsittelyyn. Mahdolliset lakimuutokset ja niiden seuraukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen puhuttavat niin MPK:n toiminnassa mukana olevia kuin muita vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneita. Eniten huomiota on saanut se, että MPK:n sotilaallinen koulutus siirtyisi uudistuksessa Puolustusvoimille ja että lakimuutokset antaisivat MPK:lle mahdollisuuden hankkia aseita.

– Me MPK:ssa näemme lakimuutoksen tuovan runsaasti uusia mahdollisuuksia MPK:n toiminnan kehittämiseen, toteaa MPK:n puheenjohtaja Tapio Peltomäki

Asehankinnat puhuttavat

Asehankintojen mahdollistaminen on noussut otsikoksi monessa lakimuutoksesta kertovassa lehtiartikkelissa. MPK:n näkökulmasta muut muutokset vaikuttaisivat enemmän koulutustoiminnan järjestämiseen, mutta omat aseet toki mahdollistaisivat MPK:lle yhtenäisemmän ampumaohjelmiston suunnittelun ja toteuttamisen.

– Nykyäänkin MPK:n harjoituksissa yli 10 000 henkilöä ampuu vuosittain reserviläisaseilla tai muilla omilla aseilla. Yhtenäinen järkevä ampumaohjelmisto tukisi paremmin reserviläisten kehittymistä ja strategisen kumppanimme Puolustusvoimien suorituskykyä, Peltomäki perustelee lakiuudistusten mukanaan tuomia muutoksia.

Yhteistyön avulla nousujohteista koulutusta reserviläisille

Voimaan tullessaan lakiuudistus selkeyttäisi MPK:n, Puolustusvoimien ja puolustusministeriön yhteistyötä ja valvontaa liittyen aseiden ja taisteluvälineiden käyttöön koulutuksessa. Uuden lain myötä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa olisi mahdollista käyttää laajemmin Puolustusvoimien materiaalia ja antaa käsittelykoulutusta reserviläisille.

Lisäksi reserviläisillä olisi paremmat mahdollisuudet kouluttautua nousujohteisesti ja vaikuttaa omaan poikkeusolojen sijoitukseen Puolustusvoimien organisaatiossa.

– Nousujohteisuudesta konkreettinen esimerkki voisi olla se, että ensin reserviläinen käy sotilaspoliisikoulutusohjelman peruskurssit 1 ja 2 sekä sodan oikeusäännöt-kurssin, sitten eriytyvänä tehtäväkohtaisena koulutuksena kohteensuojauksen, henkilösuojauksen sekä tiedustelun ja valvonnan koulutuskokonaisuudet. Tämän jälkeen puolustusvoimat sijoittaa motivoituneimmat ja kyvykkäimmät omiin joukkoihinsa. Yhtenä päätavoitteista on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa, kertoo MPK:n koulutuspäällikkö Juha Niemi

Kouluttajia tarvitaan edelleen niin sotilaallisessa kuin sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa

Ilmassa on ollut myös epäilyjä siitä, onko MPK:n kokeneille ja ammattitaitoisille kouluttajille enää tarvetta jatkossa.

– MPK:n näkökulmasta katsottuna kouluttajien tarve vain kasvaa, Juha Niemi korostaa

Puolustusministeriön kehittämismallin mukaan Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa hyödynnettäisiin reserviläisjohtajia koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa toimivat vapaaehtoiset kouluttajat voitaisiin kutsua reserviläisjohtajien avuksi koulutuksen suunnitteluun ja läpivientiin. Näin vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä osaamista kartuttaneiden kouluttajien kokemus ja osaaminen saataisiin myös puolustusvoimien käyttöön.

Miten muutos vaikuttaa naisten ja nuorten koulutukseen?

Moni on huolissaan MPK:n naisten ja nuorten koulutuksen jatkosta. Miten muutos vaikuttaisi esimerkiksi suosittuihin Nuorten turvakursseihin ja Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoituksiin?

Lakiehdotuksen mukaan MPK:n uutena lakisääteisenä tehtävänä olisi tarjota nuorille ja naisille tutustumismahdollisuuksia maanpuolustukseen ja siihen liittyvien viranomaisten toimintaan. Näkemyksemme mukaan tämä toisi jopa paremmat mahdollisuuden järjestää nykyisenkaltaista koulutusta sekä parantaa tasa-arvoa ja maanpuolustustietoisuuden tavoitettavuutta kaikkien suomalaisten keskuudessa, kertoo Peltomäki.

Vuosi aikaa muutokseen

Jos laki menee läpi, MPK:lla on vuosi 2019 aikaa valmistautua muutokseen ja tehdä tarkat suunnitelmat nousujohteisesta koulutuksesta ja kouluttaa henkilökuntaa, kouluttajia ja muita vapaaehtoistoimijoita uuteen toimintamalliin.

– Töitä se vaatii, mutta MPK on yhdessä vapaaehtoisten toimijoiden kanssa ketterä ja motivoitunut organisaatio tähän tehtävään, summaa puheenjohtaja Peltomäki.