Tätä harjoitellaan panssarintorjuntakurssilla

06.05.2024

Rynnäkkovaunun pysäyttäminen seisauttaa koko hyökkääjän liikkeen – tätä harjoitellaan panssarintorjuntakurssilla

Maailman synkeiden sotauutisten keskellä on keskusteltu paljon panssarivaunujen merkityksestä nykypäivän sodankäynnissä. Ukrainan tapahtumien perusteella on käynyt selväksi, että panssarivaunut ovat edelleen yksi maasodan avaintekijöistä.

”Ilman panssareita rintamalinjat eivät liiku. Mutta jos rynnäkkövaunujen liikkeen saa pysäytettyä, kaikki vihollisen liike pysähtyy”, summaa MPK:n panssarintorjuntakurssin johtaja Ari Kahrola ja jatkaa:

”Edelleen pätee se sääntö, että panssarivaunun pahin vihollinen on toinen panssarivaunu. Mutta yksittäiset taistelijatkin voivat olla varteenotettava uhka panssareille. Tässä auttaa kehittynyt aseistus, kuten NLAW.”

NLAW on kertakäyttöinen, helposti omaksuttava lähipanssarintorjuntaohjus, joka tarjoaa parempia vaikutusmahdollisuuksia kuin perinteiset singot. Muita nykypäivän panssarintorjunta-aseita ovat esimerkiksi telamiinat sekä ranskalaisvalmisteisen APILASin kaltaiset kertasingot.

 

Näiden käyttöä harjoiteltiin huhtikuussa Hälvälän ampumaradalla Hollolassa järjestetyllä panssarintorjunnan peruskurssilla. Kurssilaiset opettelivat muitakin panssarintorjunnan perusasioita kuten tuliaseman valmistelua, tuliasemakortin tekoa, etenemistapoja sekä irtautumista. Taistelijan täytyy osata myös ottaa huomioon droonien kaltaisia uudenlaisia uhkia.

Viikonloppukurssi aloitettiin teoriaosuudella, jossa käytiin läpi turvallisen asekäsittelyn periaatteita, panssarivaunujen tunnistamista sekä panssarintorjuntaan liittyviä toimintatapoja. Seuraavana päivänä perehdyttiin käytännössä panssarintorjunta-aseisiin sekä tuliaseman valmisteluun, ja lopuksi kurssilaiset pääsivät soveltamaan taitojaan simulaattorin avulla toteutetussa taisteluharjoituksessa.

”Kurssilaisille annetaan vihollisen tulosuunta, ja heidän tulee vaikuttaa hyökkäykseen sen pohjalta”, Kahrola kertoo.

Panssarintorjuntakursseja järjestetään tasaisin väliajoin ja niille voivat hakeutua kaikki reserviläiset, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti aiheeseen liittyvät verkko-opinnot. Peruskurssin lisäksi on tarjolla jatkokurssi, ja kolmas kurssiaste antaa harjoituksenjohtajan pätevyyden.

Lähihoitajana siviilissä työskentelevä Tuomo Rantanen oli yksi peruskurssille osallistuneista. Aktiivisesti MPK:n kursseilla käyvä Rantanen on seurannut huolestuneena maailman tapahtumia, ja koska omasta varusmiespalveluksesta on ehtinyt kulua jo tovi, hän halusi päivittää osaamistaan myös panssarintorjunnan saralla.

”Minua kiinnosti erityisesti mahdollisuus päästä tutustumaan uusiin panssarintorjunta-aseisiin. Niitä en ole päässyt aikaisemmin käsittelemään. Niiden käyttöä sekä muita alan perusasioita pitääkin sahata kunnolla, jotta ne jäävät selkärankaan”, Rantanen sanoo.

Kurssi osoittautui mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi, ja Rantanen kannustaa kaikkia aiheesta kiinnostuneita lähtemään mukaan. Jo yhden viikonlopun aikana ehti oppia paljon uutta.

”Ehdottomasti kannattaa osallistua, vaikka ei olisi minkäänlaista PST-taustaa. Kouluttajat ovat hyvin ammattimaisia, ja kaikkia kurssilaisia jeesataan kädestä pitäen”, Rantanen kertoo.

Teksti ja kuvat: Saku Schildt