Siirry sisältöön

05.06.2023

MPK:n Meripuolustuspiiri järjesti yhteistyössä Rannikkoprikaatin (hallinnointi), Uudenmaan prikaatin (merikuljetukset) ja Laivaston Sukeltajakillan (toimeenpano) kanssa sotilassukeltajakurssin Hangon edustalla Russarön linnakesaaressa osana sotilaallista valmiutta (SOTVA) palvelevaa koulutusta. Kurssi oli kohdennettu Puolustusvoimien sukeltajareserville ja Laivaston Sukeltajakillan jäsenille, ja sen tavoitteena oli harjoittaa sotilassukeltajaryhmien yhteistoimintaa. Kurssilla oli mukana sekä raivaaja- että taistelusukeltajalinjalla koulutuksensa saaneita reserviläisiä, joista enemmistö oli tällä kertaa raivaajalinjalta.

Kurssi alkoi perjantaina iltapäivällä merimarssilla Hangon troolisatamasta Russaröhön. Jo samana iltana pidettiin yksi sukellusharjoitus, lauantaina kaksi ja sunnuntaina vielä yksi. Väliin mahtui laitteiden huoltoa ja varusteiden kuivattelua aurinkoisella kaijalla sekä tietysti ruokailua ja lepoa. Iltaisin lämpeni sauna, joka varmasti oli sekä mieluinen että varsin tarpeellinen päivän mittaan kylmässä merivedessä pitkään toimineille sukeltajille. Säiden haltiat olivat koko viikonlopun ajan suosiollisella tuulella ja sekä sukeltajat, veneenkuljettajat että MERIPP:n tiedotustiimi varsin hyvällä tuulella.

Uudenmaan prikaatin sotilasveneenkuljettajat veivät kurssilaiset kulloinkin sukellettavien kohteiden luo Jurmo-luokan veneellä, jolla matka taittui ripeästi 30 solmun vauhdilla ja jossa oli hyvin tilaa myös varusteille. Jurmolta saattoi hypätä veteen joko keulasta tai perästä. Kukin yksittäinen harjoitus kesti siirtymisineen kaikkiaan kolmisen tuntia. Sukeltajat toimivat harjoituksissa joko pareittain tai kolmen ryhminä ja katosivat kukin vuorollaan pulputtaen pinnan alle näytettyään asianmukaiset käsimerkit (kaikki ok; nyt sukellan). Maallikolle oli kiehtovaa oppia taas uusia ”sotilasviittomia”, tällä kertaa sukellustoimintaan liittyviä. Oli myös mielenkiintoista ja yllättävääkin havaita, miten nopeasti ja pehmeästi Jurmo kykenee pysähtymään kovastakin vauhdista.Jurmo

Perjantain harjoituksessa kurssilaiset sukelsivat tutkimaan ja dokumentoimaan Russarön luoteispuolelle arviolta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa uponneen kaksimastoisen puisen kauppa-aluksen noin 25-metristä hylkyä. Kohde on Museoviraston muinaismuistolain alainen, ja se on melko hyvin säilynyt. Lauantaiaamuna saatiin ihailla lähes rasvatyyntä meren pintaa, joskin iltaa kohden tuuli hieman nousi. Aamupäivän sukellusharjoitus suuntautui saksalaisen sukellusveneen 12.1.1945 torpedolla upottamalle miinalaiva Louhelle, joka vei mukanaan syvyyksiin 11 merisotilasta. Hylky sijaitsee Russarön kaakkoispuolella. Louhen sankarivainajia suojaa hautarauha, ja Sukeltajakilta käy aika ajoin varmistamassa, että tuo rauha on säilynyt. Ja niin se onneksi oli nytkin; aiemmin havaitut ja dokumentoidut esineet olivat hylyssä edelleen tallella ja alus vaikutti koskemattomalta. Harjoituksen jälkeen kuultiin kurssilaisten ihastelevan, miten upeita näkymiä pinnan alla oli ollut, kun vesi oli suhteellisen kirkasta ja auringon säteet ulottuivat tyynellä säällä leikittelemään pitkälle pinnan alle.

Sunnuntaina sukeltajat kävivät vielä tutkimassa ja dokumentoimassa Kemiönsaaren lähettyvillä, Morgonlandetin lounaispuolella, sijaitsevaa hylkyä, joka on uponnut 1800-luvulla. Kyseessä on kivihiililastissa olleen kaksimastoisen kauppalaivan hyväkuntoinen hylky, jonka alkuperämaaksi arvellaan Englantia. Näkyvyys vedessä oli koko viikonlopun aikana poikkeuksellisen hyvä, enimmillään jopa noin 10 metriä. Merivesi oli lämpimistä päivistä huolimatta edelleen keväisissä lukemissa, ainoastaan noin 3 – 4 astetta.

Viikonlopun aikana havaittiin myös uljaan kattohaikarapariskunnan liihottelevan Russarön majakan vaiheilla. Niillä ei kuitenkaan näkynyt nokassaan nyyttiä, joten saaren väkiluku pysynee ainakin toistaiseksi ennallaan.

Rannikkoprikaatin sukeltajakoulu kouluttaa vuorovuosin joko taistelu- tai raivaajasukeltajia merivoimien erikoisjoukkotehtäviin. Taistelusukeltajat suorittavat vaativia meritiedustelutehtäviä saariston ja rannikon haastavissa olosuhteissa, ja heidän työnsä tapahtuu lähellä pintaa. Raivaajasukeltajat puolestaan koulutetaan operoimaan vedenalaisten räjähteiden etsintä- ja raivaamistehtävissä, ja he toimivat syvemmällä pinnan alla.

Sukeltajia

Laivaston sukeltajakilta markkinoi toimintaansa ja rekrytoi uusia sukeltajia esim. käymällä tervehtimässä sukeltajakoulusta (SUKK) valmistuvia kursseja, jotta nuoret sukeltajat saataisiin heti killan ja vapaaehtoisen harjoitustoiminnan sekä tiedotuksen piiriin. PV:n sukeltajareserville järjestettävän koulutuksen tärkein tavoite onkin palvella Merivoimia varmistamalla aktiivisen sukeltajatoiminnan jatkuvuus sekä huolehtimalla siitä, että sukeltajareservin osaaminen pysyy ajan tasalla ja kehittyy. Tänä päivänä tilanne onkin hyvä, sillä sukeltajakurssit ovat erittäin suosittuja ja ne täyttyvät nopeasti. Tämäkin kurssi oli täyteen varattu. Koska sukeltaminen on fyysisesti vaativaa, sukeltajien oli ennen kurssia annettava terveysselvitys sukelluskelpoisuudestaan. Mukana oli sukeltajia eri ikäryhmistä: muutama vähän päälle parikymppinen, useita kolmekymppisiä sekä myös muutamia varttuneempiakin herrasmiehiä, joilla selvästi on palava rakkaus lajiin. Ja mihinkäs se siitä sammuisikaan? Seuraava reserviläisten sotilassukeltajakurssi pidetään tällä tietoa taas alkusyksyllä Upinniemessä. Sinne kannattaa ilmoittautua ajoissa, toisin sanoen heti kun kurssi tulee tarjolle MPK:n koulutuskalenteriin.

Teksti: Kaisa Usvasaari

Kuvat: Karo Holmberg

 

Arkisto