Sandels-jotos keräsi reserviläisiä Ylä-Savoon

21.05.2021

33. kertaa järjestetty Sandels-jotos toteutettiin yhden välivuoden jälkeen hybridinä. Etäjohtaminen ja kupliin jaetut partiot mahdollistivat tapahtuman järjestämisen korona-aikanakin.

 

Haastateltavana jotosjohtaja Jari Mustonen.

Esittele itsesi.

Olen Jari Mustonen (majuri res), syntynyt Nurmeksessa ja nykyään asun Iisalmessa. Asevelvollisuuden suoritin Karjalan Jääkäripataljoonassa Kontiolahdella 1/82 saapumiserässä.

Kuinka kauan olet toiminut jotosten parissa? Mitä jotokset sinulle merkitsevät?

Jotosten pariin lähdin osallistujana jo 90-luvun puolivälissä. Nurmeksen Reserviupseereissa toimiessani järjestimme vuosittain perinteikkään Umpihanki-jotoksen. Kävin myös muilla jotoksilla mm. Kuhmossa. Sandels-jotoksella olen ollut useita kertoja niin osallistujana, rastitoimihenkilönä kuin vuonna 2018 jotosjohtajana. Tuo 31. jotos oli Pioneeriaselajin kanssa yhdessä pidetty valtakunnallinen pioneeriaselajipainotteinen jotos.

Jotoksissa reserviläisjohtajat saavat kokemusta johtamisesta ja suunnitteluprosessista. Itsensä haastaminen ja kehittäminen sodanajanjohtajana on minulle tärkeää. Parasta jotoksilla on samanhenkisen kaveriporukan tapaaminen.

Kerro Sandels-jotoksesta, miten se käytännössä järjestettiin? Onko jotoksella jotain perinteitä?

Sandels-Jotos on Suomen vanhimpia ellei jopa vanhin jotos. Sen järjestää Iisalmen Reserviupseerikerho yhteistyössä Iisalmen Reserviläisten kanssa. Mukana on ollut vuosien saatossa myös muita Ylä-Savolaisia reserviläisyhdistyksiä. Tämänvuotisen jotoksen suunnittelu alkoi syksyllä 2020. Jotosjohtajan tärkein tehtävä on saada parhaat tekijät töihin. Kysyin mukaan suunnittelutiimiin tuntemiani aktiivireserviläisiä. Myöntävistä vastauksista päättelin, että tätä oli odotettu. Avainhenkilöt olivat heti mukana tiimissä.

Suunnittelumme varautui kovimpiin koronarajoituksiin. Partiot jaettiin omiin kupliinsa, he majoittuivat omissa teltoissaan ja liikkuivat omia reittejään pitkin. Näin kohtaamisia partioiden välillä pystyttiin välttämään. Myös ammunnat oli hajautettu eri ampumaradoille, Hanhilammelle Iisalmeen ja Rissalaan Karjalan Lennoston ampumaradalle. Huoltokin toimi hajauttaen muonituksen kullekin partiolle eri paikkoihin muonakätköihin. Myös majoituspaikat olivat niin ikään hajoitettuna maastoon eri puolille toiminta-aluetta.

Perinteistä jotoksella on ollut keväisen ajankohdan lisäksi helppo saavutettavuus eli jotokselle ovat pystyneet tulemaan kaikki maanpuolustushenkiset suomalaiset, vaikka asevelvollisuutta ei olisikaan suoritettu. 18 vuoden ikävaatimus toki on olemassa.

Mikä on tämän kyseisen jotoksen tausta ja historia?

Iisalmen Reserviupseerit ovat järjestäneet Sandels-Jotosta vuodesta 1988 alkaen ja tänä vuonna jotos järjestettiin 33. kerran. Kesän korvalla pidettävä jotos onkin yksi Ylä-Savon kevään kulttuuritapahtumista. Ensimmäinen jotos oli sekin eräänlainen hybridi. Se alkoi laivaristeilyllä Vieremälle, josta jatkettiin marssimalla Vuottojärven kämpälle noin  40 km Vieremältä pohjoiseen Kainuun puolella. Siellä on jatkettu illanvietolla veljesseurassa.

Jotos on iisalmelaisten vastuullisten reserviläisten itserakentama koulutusjärjestelmä omien joukkojen kouluttamiseksi ja testaamiseksi. MPK ei ole tuolloin ollut edes olemassa, vaikka se nyt onkin yksi merkittävä tukija jotoksen järjestelyissä. Vuonna 1993 Pääesikunta antoi Sandels-Jotokselle oikeuden rinnasteisiin kertausharjoitusvuorokausiin.

Miten itse koet tapahtuman sujuneen?

Ottaen huomioon sen, että tämä oli historian ensimmäinen hybridijotos aivan uusilla johtomenetelmillä johdettuna, pidän jotosta onnistuneena. Heti alussa huomasimme sähköpostiohjelma Gmailin lähetysviiveen, joka hankaloitti käskyjen perillemenoa. Viive oli jopa puoli vuorokautta, joten nopeita ratkaisuja oli tehtävä. Tähän olimme varautuneet ja siirsimme lennossa käskyt toiseen viestiapplikaatioon. Käskyjen lähettäminen hajautetulle joukolle oli tämän jotoksen suurin uudistus.

Jotosta varten rakennettiin ohjelma, nimeltä JotosJohla™. Ohjelmalla on jo useamman vuoden historia mm. pisteiden laskussa ja tulosten julkaisussa, mutta nyt se on päivitetty täysin nykypäivän johtamisjärjestelmäksi. Hajautettujen joukkojen johtaminen keskitetysti tilannekeskuksesta ja sen nivottaminen ratasuunnitelman käskyihin noudatti tuttua draaman kaarta: joukkojen käskeminen palvelukseen – kouluttaminen – valmiustarkastus – tehtävän suorittaminen – siirtäminen reserviin ja kotiuttaminen. Tämä kuulostaa varmasti tutulta kertausharjoituksessa käyneille. Rata- ja rastisuunnitelmat olivat ammattilaisten tekemiä, joten niissä onnistuimme. Huollon osalta huoltopäällikkö joutui tiukoille, mutta sai jotospalautteessa kiitosta hyvästä työstä.

Miten korona on vaikuttanut jotokseen? Aiotaanko hybridimuotoa kokeilla jatkossakin?

Koronarajoitukset peruuttivat valtaosan vuoden 2020 reserviläistapahtumista ja ne uhkasivat myös tämän vuoden jotosta. Halusimme kuitenkin järjestää jotoksen, koska sille on perinteisesti ollut kysyntää. Uudella hybridimallilla toteutettuna pystyimme noudattamaan koronarajoituksia. Hybridimalli on tullut todennäköisesti jäädäkseen. JotosJohla, tilannekeskus ja joukkojen johtaminen käskyjen välityksellä luo todentuntua kun partioilla on koko ajan ”tilanne päällä”. Tehokas ja toimiva viestittäminen korostuu tässä mallissa.

Onko sinulla terveisiä osallistujille tai muille aiheesta kiinnostuneille?

Onnittelut voittajille sekä ammunnan parhaille että jotoksen podiumille kiivenneille partioille. Olen todella kiitollinen jotokselle osallistuneille, suunnitteluun osallistuneille ja kaikille rastitoimihenkilöille. Teitte Sandels-jotoksesta unohtumattoman elämyksen. Kun vielä säätkin suosivat, saimme muistojemme joukkoon jälleen uutta muisteltavaa.

Kannustan teitä reserviläiset, osallistumaan jotoksille. Erittäin hyvän esimerkin saimme tänä vuonna Sandels-jotokselta, kun partio nimeltä Mirrit osallistui ensimmäistä kertaa jotokselle. Olin lauantaipäivän aikana kiertämässä jotoksen reitillä ja sattumalta Mirrit-partio osui rastille. Kysyin heiltä: ”Miltä tämä uusi hybridiformaatti tuntuu?”. Koska heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta, he vastasivat että ”vertailupohjaa ei ole, mutta hyvältä tuntuu”. Kannattaa siis koota kaveriporukka koolle ja ilmoittautua jotokselle. Saatte varmasti hienoja kokemuksia.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia yrityksiä, jotka tukivat jotosta. Ilman heitä ei jotos olisi ollut mahdollinen. Lisäksi kaikille Suomen jotoksia suunnitteleville reserviläisille toivotan tsemppiä tapahtumien suunnittelussa.

 

Sandels-jotoksen aiempiin ja tuleviin vuosiin voi tutustua Iisalmen Reserviupseerikerhon kotisivuilla. Ilmoittautuminen ensi vuoden jotokseen aukeaa keväällä 2022 MPK:n koulutuskalenteriin.

 

Kuvat: Helena Karhu          Teksti: Milja Muikku

• Jaa
• Tweet