Sähköttäkin selviää – oikein varautumalla voi vieläpä elää melko normaalia elämää

04.04.2022

Jos sähkökatko iskee, lämmön ja veden kaltaiset elämän perusedellytykset ovat vaarassa. Tuomo ja Hanna Pohjantuli ovat järjestäneet jo vuosien ajan Selviydy sähköttä -kursseja, jotka tarjoavat tietoa siitä, miten tällaiseen poikkeustilaan voi varautua.

Mikä yhdistää lämmitystä, viemäröintiä, ruoanlaittoa, viestiyhteyksiä, valaistusta ja vedensaantia? Kaikkiin näihin arjen perusasioihin tarvitaan sähköä. Ihmisestä on tullut niin riippuvainen sähköstä, ettemme aina edes hahmota, kuinka monet jokapäiväiset asiat toimivat verkkovirran varassa.

Vaan kuinka selviäisimme, jos sähkönjakelu katkeaisi?

Tämä ei ole mahdoton ajatus. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa koettiin vuonna 2003 sähkökatko, joka kattoi kahdeksan Yhdysvaltain osavaltiota ja kaksi Kanadan provinssia. Katkos vaikutti noin 50 miljoonan ihmisen elämään, ja se oli osatekijä lähes sadassa kuolintapauksessa. Tämä blackout johtui tiettävästi ohjelmistovirheestä, sähköverkon puutteista ja paikallisesta ylikuormasta, mutta sähkönjakelu on otollinen kohde myös kyberhyökkäyksille.

Suomessa sähkö on erityisen tärkeää, sillä monien kotien lämmitys toimii sen avulla. Talvipakkasilla olo käy pian tukalaksi, mikäli virta on poikki.

Tuomo ja Hanna Pohjantuli tietävät, että ilman sähköä voi selvitä. Onhan sitä ennenkin pärjätty – siitä ei ole kuin runsas sata vuotta, kun Suomessa elettiin lähtökohtaisesti ilman sähköä vuoden ympäri.

Selviydy sähköttä -kurssia jo pitkään vetäneillä Pohjantulilla on asiasta omaakin kokemusta. Pariskunta eli vuosia Angolan Shangalalassa olosuhteissa, joissa sähköä ei ollut tai sitä tuotettiin itse esimerkiksi aurinkopaneeleilla.

Lahdessa 2. huhtikuuta järjestetylle kurssille osallistui reilut kaksikymmentä kiinnostunutta. Paikalla oli sekä naisia että miehiä, ja monia kiinnosti sähköasioiden lisäksi muun muassa Suomen väestönsuojatilanne. Euroopassa syttynyt sota on saanut monet pohtimaan omaa varautumistaan poikkeusoloihin.

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon 72 tunnin hätävarasta, joka jokaisella taloudella tulisi olla. Pohjantulet kuitenkin huomauttavat, että tämä on vain minimi, jonka aikana kunnan tulisi saada organisoitua toimenpiteitä asukkaiden auttamiseksi.

“Ei olisi ollenkaan huono ajatus, jos kotona riittäisi tarvikkeita vaikka viikoksi”, Hanna Pohjantuli sanoo.

Tunnista ja ratkaise ongelmat

Sähköttä selviäminen merkitsee käytännössä sähkökatkon aiheuttamien ongelmien tunnistamista ja niiden ratkaisemista. Mikäli sähkö loppuu, täytyy tietää, kuinka pysyä lämpimänä, mistä saada vettä ja ruokaa, miten hoitaa valaistus, kuinka selvitä ilman wc:tä, miten saada tietoa vallitsevasta tilanteesta, miten viestiä läheisten kanssa ja kuinka tehdä olo mahdollisimman mukavaksi poikkeusolojen keskellä.

Maaseudulla asuvat ovat pienessä etulyöntiasemassa monien perustarpeiden suhteen. Esimerkiksi vessa-asiat voi maalla järjestää helpommin kuin kerrostalossa, jossa vaihtoehdoksi jää vaikkapa ämpäriin asetellusta muovipussista tehty tilapäinen wc. Mikäli talossa on tulisija ja polttopuita, ei lämpimänä pysyminen ole ongelma. Jos käytössä on vielä pihakaivo, vettäkin riittää runsain mitoin.

“Kaupungissa kannattaa jälkikasvukin opettaa siihen, että kun sähköt menevät poikki, vettä tulee hanasta vielä hetken aikaa. Silloin kannattaa alkaa täyttää ämpäreitä”, Hanna Pohjantuli sanoo.

Pidemmän päälle asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea vettä esimerkiksi säiliöautosta ennalta sovittuina aikoina. Näin on toimittu silloinkin, jos vesijohtoveteen on päässyt epäpuhtauksia. Tätä varten kannattaa hankkia kannellisia astioita, joihin vettä voi varastoida.

“Muistakaa hankkia ämpäreitä! Suomalaiset tunnetusti rakastavat ilmaisia ämpäreitä, ja se on todella hyvä asia”, Tuomo Pohjantuli sanoo hymyillen.

Poikkeustilan ensimmäisille päiville, kun jakelua ei ole vielä saatu käyntiin, tulisi riittää ruokavarannoissa pullovettä, mehua tai muuta säilyvää juomaa. Lämmin ruoka on tuikitärkeä asia, joten joka kotiin on syytä hankkia myös trangia tai kaasukeitin.

Lämpimänä pysyminen helpottuu yksinkertaisimmillaan lämpimästi pukeutumalla. Perhepiirin kannattaa keskittyä elämään yhdessä pienessä huoneessa, jolloin samassa tilassa olevat ihmiset toimivat osaltaan lämmittiminä. Makuupussit, peitot ja lyhdyt auttavat myös – tosin viimeksi mainittujen kohdalla on varottava, ettei huoneeseen ala kertyä häkää.

Ensiapuvälineet ja sammutuspeite täytyy löytyä joka kodista, oli poikkeustila tai ei. Mahdollisia lääkkeitä tulisi riittää myös sähkökatkon varalle.

“Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu siitä, että ihmiset ovat hankkineet paljon joditabletteja. Niiden kanssa täytyy muistaa, että tabletteja tulee syödä vasta viranomaisten määräyksestä”, Hanna Pohjantuli sanoo.

Two is one, one is none

Kehittynyt teknologia tarjoaa useita apuvälineitä, jotka ovat sähkökatkon aiheuttamassa pimeydessä kullan arvoisia. Led-valojen avulla pikkurillin kokoisesta taskulampusta saa irti yhtä paljon tehoja kuin parikymmentä vuotta sitten saatiin käsivarren paksuisesta Maglite-valaisimesta. Näitä varten tarvitaan tietysti pattereita. Lisäksi monet pienet sähkölaitteet saa ladattua varavirtalähteillä, joita myydään esimerkiksi älypuhelimia varten.

Puhelin kannattaa yrittää pitää mahdollisimman pitkään toiminnassa, joten kaikenlaiset virtaa syövät Bluetooth- ja wifi -ominaisuudet tulee laittaa pois päältä. Puhelimella soittamista tulee välttää – tekstiviestit säästävät sekä akkua että puhelinverkon kantokykyä.

Mikäli nettiyhteydet pysyvät toiminnassa, viranomaisten tiedotteita voi seurata älypuhelimen avulla. Esimerkiksi 112- ja Teksti-tv -sovellusten kautta saa kätevästi tietoa. Jos verkkoyhteydet kaatuvat, tulisi kotoa löytyä FM-radio, jonka avulla voi kuunnella Ylen lähetyksiä.

Viihtyvyydestä huolehtiminen saattaa tuntua toisarvoiselta, jos joutuu huolehtimaan lämmön, veden ja ruoan kaltaisista elämisen perusedellytyksistä. Sitä ei kannata kuitenkaan väheksyä, sillä poikkeusoloissa voi pinna kiristyä ja erityisesti lasten sietokyky joutuu koetukselle. Lautapelit nousevat silloin ajanvietteenä arvoon arvaamattomaan.

Mikään ei tietenkään estä viemästä varautumista vielä pidemmälle. Esimerkiksi aggregaatilla voi tuottaa sähköä – tosin täytyy muistaa, että kahvinkeittimen kaltaista sähkölaitetta varten tarvitsisi viikossa tynnyrillisen bensiiniä, eikä polttoaineita kannata varastoida kotiin tulipaloriskin vuoksi kovin suuria määriä. Viestintää helpottamaan voi hankkia erilaisia radiopuhelimia, ja näillä kommunikoimista kannattaa harjoitella ennalta.

Kaikkeen varautumiseen pätee yksi nyrkkisääntö: kuhunkin ongelmaan täytyy aina olla useampi ratkaisu. Tuomo Pohjantuli summaa asian kansainvälisesti käytetyn sanonnan avulla:

“Two is one, one is none. Jos taskulamppu menee rikki, täytyy olla toinen varalle. Jos retkikeitintä varten on vain yksi kaasupullo, se saattaakin olla tyhjä. Aina täytyy olla B-suunnitelma. Ehkä myös C vielä päälle.”

---

Teksti ja kuvat: Saku Schildt

Selviydy sähköttä -kurssi järjestetään ensi kerran Hollolassa 9. huhtikuuta.