Puolustusselonteko korostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä

18.09.2021

Uusi Valtioneuvoston puolustusselonteko tuo esiin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen merkityksen paikallispuolustuksen kehittämisessä. MPK:n ja Puolustusvoimien operatiivinen kumppanuus yhteensovittaa reserviläisten eri harjoituksia aiempaa tehokkaammin nousujohteiseksi koulutukseksi. Reserviläisille luodaan entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja sitoutua alueelliseen puolustukseen.

Avainasemassa reserviläisten paikallistuntemus ja oma motivaatio

Kun paikallispuolustuksen uudistusta valmisteltiin, tunnistettiin mahdollisuudet sekä tarpeet tehostaa laajan reservin käyttöä. Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.

— Puolustusselonteko antaa raamit sille, että MPK valmistelee yhdessä Puolustusvoimien kanssa reserviläisten rekrytointia ja koulutussuunnitelmia kehittyvän paikallispuolustuksen tarpeita varten, tähdentää MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo.

MPK:ssa elokuun 2021 alussa aloittanut Lehtisalo on hyvin perillä Puolustusselonteon tavoitteista, sillä hän tuli suoraan edellisestä tehtävästään puolustusministeriöstä, jossa hän oli mukana selonteon valmistelussa.

Paikallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään tehtäväpolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa ja rekrytoinnissa hyödynnetään entistä enemmän vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja ja vapaaehtoisia reserviläisiä.

Reserviläiset mukaan nousujohteiseen koulutukseen

Reserviläisten kouluttaminen MPK:n kursseilla tukee Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja sen tarpeita. Tavoitteena on, että reserviläinen pääsee mukaan nousujohteiseen koulutukseen.

— Nousujohteisella koulutuksella tarkoitetaan, että reserviläinen osallistuu sekä MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan (SOTVA) -koulutukseen, Puolustusvoimien järjestämiin vapaaehtoisiin harjoituksiin että kertausharjoituksiin ja voi tätä koulutuspolkua sijoittua perustettaviin sodan ajan joukkoihin, Lehtisalo kertoo.

Paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemusta ja siviilissä hankittua osaaminen. Reserviläisten sitoutuneisuus ja verkostoituminen korostuvat paikallispuolustuksen tehtävien monipuolistuessa.

— MPK:n koulutuksessa huomioidaan reserviläisten siviilissä hankittu osaaminen. Työpaikalla, opinnoissa ja harrastuksissa tai MPK:n koulutuksissa hankittu osaaminen kuten aselajikoulutus tukee paikallispuolustuksessa toimimista, Lehtisalo kertoo.

MPK:n valmiuspäälliköt reserviläisten apuna

MPK:n valtakunnallisen valmiuspäällikköjärjestelmän tärkein tehtävä on huolehtia vapaaehtoisten rekrytoinnista paikallispuolustusta ja muita operatiivisia tarpeita varten. He etsivät ”osaajia oikeisiin tehtäviin” yhteistyössä huomioiden vapaaehtoisten reserviläisten osaamisen ja motivaation.

— MPK:n valmiuspäälliköt ja Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuksen asioita hoitavat upseerit yhdessä ovat reserviläisten tärkein linkki kohti paikallispuolustuksen eri tehtäviä, toteaa Lehtisalo

Ajassa mukana

Puolustusselonteon yksi keskeisistä tavoitteista on maanpuolustustahdon lisääminen. Yhteiskunnan toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja myös MPK huomioi muutos omassa toiminnassaan. Kaikkien kansalaisten osallistamista maanpuolustukseen kehitetään lisäämällä erityisesti naisten ja reservin osallistumismahdollisuuksia.

— MPK näkee, että reserviläisten lisäksi erityisesti naisille ja nuorille suunnatun turvallisuuskoulutuksen pitäminen keskiössä on avainasemassa maanpuolustustietoisuuden lisäämisessä, Lehtisalo korostaa.

Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko
Lisää aiheesta Reserviläinen-lehden artikkelista

Teksti: Miia Iivari
Kuva: Ossi Hietala