MPK mukana reservin koulutuksen kansainvälisessä kehittämisessä

04.07.2025

Isossa-Britanniassa alkukesällä järjestetty symposium keräsi yhteen reservin koulutuksen asiantuntijoita Nato-maista. Suomesta mukana olivat edustajat MPK:sta ja Puolustusvoimista.

Tarve kehittää reservin sotilasjohtajien koulutusjärjestelmää on noussut esiin monissa Nato-maissa Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen ja Ukrainan sodan myötä. Reservin koulutuksen kehittämiseen keskittynyttä symposiumia isännöi Ison-Britannian asevoimien Land Command and Staff College (LCSC). MPK:n johtamisjärjestelmäalan koulutuspäällikkö Jouni Purhonen osallistui symposiumiin Shrivenhamissa.

Suomalainen reservin koulutusmalli kiinnostaa

Suomalainen reservin ja reserviupseereiden koulutusmalli kiinnostavat kansainvälisesti. Symposiumin osallistujat Yhdysvalloista, Kanadasta ja useista Euroopan maista pitivät myös MPK:n roolia osana reservin koulutusjärjestelmää laajasti kiinnostavana kokonaisuutena.

— Keskusteluissa korostui vahvasti se, että Suomen reservin koulutusmalli on aivan erityinen, kertoo MPK:n johtamisjärjestelmäalan koulutuspäällikkö Jouni Purhonen.

Hänen mukaansa erityisyyteen nähtiin olevan kaksi syytä: varusmiespalveluksen tarjoama yksilö- ja joukkokohtainen koulutus muodostaa perustan, jota täydennetään kattavasti kertausharjoituksilla ja MPK:n koulutuksella. Toiseksi Suomen kokonaisturvallisuuden järjestelmä luo vahvan perustan, jossa viranomaisten toiminta, kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja maanpuolustustahto yhdistyvät aivan erityisellä tavalla.

— Nato-liittolaisemme hakivat Suomen koulutusmallista aktiivisesti ideoita reservinsä koulutuksen kehittämiseksi, Purhonen toteaa.

Kansainvälinen koulutusyhteistyö edellyttää joustavuutta

Johtajuuden tarve ja merkityksellisyys korostuvat muutoksissa. Sotilaallisen uhkakuvan muutos on nostanut esiin tarpeen kansainvälisesti yhteistoimintakykyisille reservin johtajille. Toimiva kansainvälinen yhteistyö edellyttää kuitenkin yhteistä kieltä ja yhteistä tapaa ymmärtää asiat, käsitteet ja tavoitteet. Naton jäsenmailla on kaikilla oma kulttuurinsa ja tapansa hahmottaa maailmaa. Symposiumissa painottuivatkin reserviupseerien yhteisen Nato-kielen ja -ymmärryksen muodostaminen.

— Maailma on erilainen Euroopan itärajalla sijaitsevan pienen valtion kuin globaalin suurvallan näkökulmasta. Joustavuutta ja kulttuuriymmärrystä tarvitaan, jotta koulutusyhteistyö voi olla toimivaa, toteaa Jouni Purhonen.

— Esimerkiksi Yhdysvaltalaisten näkemys kansainväliseen turvallisuuteen on globaali. Pohdinnassa heillä onkin, miten suurten joukkojen kuljetukset toteutetaan eri operaatioalueille tarvittaessa ja miten johtajia voidaan kouluttaa ajattelemaan logistiikka ja valmistautumaan pitkäkestoisiin joukkojen siirtoihin. Kanadalaisten näkökulmassa korostuu arktinen ulottuvuus ja Pohjoisen Jäämeren alueen operaatiomahdollisuudet. Iso-Britannialla taas on oma merellinen näkökulmansa Euroopan turvallisuuteen Atlantin alueella. Ranskassa ja Tanskassa kehitetään aktiivisesti kotimaan puolustuksen mallia ja johtajien koulutusta. Suomi erottautui symposiumissa tästä joukosta niin sanottuna etulinjan maana, jolla ymmärrys vastustajan kyvykkyydestä on ohjannut puolustusratkaisua kaiken aikaa. Suomella on erityisen korkea valmius kaikissa puolustushaaroissa ja vahva sotilaskoulutusjärjestelmä verrattuna moneen kumppanimaahan, pohtii Purhonen.

Sotilaskulttuurien erilaisuus antaa pienille Nato-maille, kuten Suomelle, mahdollisuuden osallistua puolustukseen omista vahvuuksistaan käsin. Purhosen mukaan Suomen tapauksessa erityisiä vahvuuksia ovat vahva koulutusosaaminen sekä vahva pedagoginen ymmärrys siitä, minkälainen sotilaskoulutus tuottaa tarvittavaa osaamista.

— Myös suomalainen matala hierarkia sekä upseerien, aliupseerien ja miehistön välillä vallitseva yhteishenki on erityinen vahvuus, joka tuo joustavuutta toimintaan kriisitilanteessa, hän korostaa.

Erityisinä tärkeinä teemoina symposiumissa nähtiin joukkokohtaisen harjoittelun merkitys reserviupseerien osaamisen kehittämisessä ja koulutuksen jatkuvuus normaalioloista aina poikkeusoloihin saakka. Joukkokohtaiseen harjoitteluun tulisi sisältyä myös kansainvälistä yhteistoimintaa johtajien yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi.

Kutsuja kansainväliseen koulutukseen – avauksia tulevaisuuteen

Symposiumin osallistujamaiden edustajat osoittivat kiinnostusta kutsua suomalaisia reserviläisiä osallistumaan heidän järjestämiinsä koulutuksiin. Tällaiset avaukset voivat olla omiaan lisäämään Nato-maiden joukkojen yhteistoimintakykyä ja syventämään puolustusyhteistyötä maiden välillä. Puolustusministeriön hyväksymä MPK:n kansainvälisen toiminnan suunnitelma mahdollistaa joustavasti koulutuksiin osallistumisen ulkomailla ja kansainvälisten koulutustapahtumien järjestämisen Suomessa.

— Symposium vahvisti sen, että Suomen reservin koulutusjärjestelmä on poikkeuksellinen. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa toimivan mallin, josta voidaan muissa Nato-maissa ottaa oppia ja joka herättää jatkuvasti kiinnostusta liittolaisissamme, summaa Jouni Purhonen.