MPK – Maan kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja

Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Försvarsutbildningsföreningen

19.11.2019

”Kannattaisiko tarkistaa tietoturva?”

Tällaiset terveiset sai savolainen tilanomistaja vuonna 2015 luvattomalta tunkeutujalta, joka oli kytkeytynyt tilan langattoman lähiverkon kautta ASDL modeemin asetuksiin ja sitä kautta aiheuttanut tonnin puhelinlaskun soittamalla maksullisiin palveluihin. Tapauksesta kertoi tutkija Jussi Nikander maatalousyrittäjille 1.11. Tuusulassa maatilojen varautumiskoulutuksessa.

Kyberturvallisuusuhat ovat yksi uusista alkutuotannon uhista, joita käytiin läpi Tuusulassa Puolustusvoimien koulutuskeskuksessa. Uudellamaalla alkutuotannon varautumiskoulutuksessa on ollut hieman taukoa mutta nyt ennätysmäärä osallistujia rohkaisee jatkamaan koulutuksia vuonna 2020. MPK:n piiripäällikkö Petri Parviaisen mukaan ensi vuodeksi on suunnitteilla vastaavanlainen peruskurssi ja jatkokurssi nyt osallistuneille.

Päivän aikana kuultiin eri alojen asiantuntija-alustuksia yhteiskunnan turvallisuuden ja varautumisen yleisjärjestelyistä, elintarvikehuollon osuudesta huoltovarmuustoiminnassa, paloturvallisuudesta, rikosturvallisuudesta, kyberturvallisuudesta ja muista tilojen riskien hallintaan liittyvistä asioista. Kurssilaisilta saatu palaute oli kiitettävää tiukasta aikataulusta huolimatta. Erityisesti kyberosuus sai kiitosta ja sille olikin varattu pisin luento-osuus.

Aalto yliopiston tutkijan Jussi Nikanderin mukaan maatiloilla perinteisen uhkien rinnalle ovat nousseet keskeiseen osaan kyberuhat, jotka ovat arkipäivää myös alkutuotannossa. Aalto antoi kurssilaisille periaatteessa monia samoja neuvoja kuin ihan tavallisille kuluttajille mutta huomioiden, että maatalousyrittäjät ovat nimensä mukaisesti myös yrittäjiä. Yrittäjälle kriittisiä kohtia maatilan digitaalisessa toimintaympäristössä ovat esim. taloushallinto ja viranomaistoiminta tukihakemuksineen sekä digitaalinen arkisto.

Mitä useampi tilan toiminto on tietokoneohjattu, sitä tärkeämpää virransaannin ja varmuuskopioinnin varmistaminen on. Ja mitä useampi tilan tietokone on kytketty internetiin, sitä tärkeämpää tilan tietoverkon ja tietoturvan varmistaminen on. Tulevaisuuden tuotantoketjussa maatilat ovat osana ketjua, joka kytkeytyy tietotekniikalla yhä tiukemmin toisiinsa.

Sisäisiä kyberuhkia ovat laitteiston väärä käyttö, puutteellinen ylläpito tai laitteiden ja järjestelmien yhteensopimattomuus. Ulkoisia uhkia ovat palveluiden häiriöt, luonnonilmiöt tai tahallinen järjestelmään hyökkäys tai tunkeutuminen kuten savolaisella tilalla.

Osallistujille annettiin kotitehtäväksi piirtää paperille tilan tietoverkkokartta, joka on tilan kybertoimintaympäristön ydin. Verkon rakenteen avulla nähdään esim. kriittisiä pisteitä tai keskinäisiä riippuvuuksia.

Kyberin taskutieto maatiloille: https://cdn.huoltovarmuuskeskus.fi/app/uploads/2019/02/13115209/Maatilojen-kyber-opas.pdf

 

Perinteisempiä riskejä käsitteli palotarkastaja Jari Heikkilä Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta, jonka mukaan maatilojen paloriskit ovat yleisimmät toteutuvat suuret riskit. Omatoimisella varautumisella voidaan riskejä kuitenkin poistaa tai merkittävästi vähentää. Pelastuslaista tulee useita määräyksiä rakennusten palo- ja poistumisturvallisuudesta sekä omatoimisesta varautumisesta.

Jos jotain kutenkin sattuu, on palotarkastajan vahva suositus käyttää 112 sovellusta hätäilmoituksen tekemiseen, jolloin apu saadaan heti oikeaan paikkaan karttakoordinaattien avulla. Vielä jos on toimitettu tilakohtainen pelastussuunnitelma Pelastuslaitokselle tiedoksi, niin sen mukaan Pelastuslaitos pystyy ohjaamaan ja suunnittelemaan pelastustoimenpiteitä suoraan jo etukäteen.

Pelastuslaitosta odotellessa on omatoimisen alkusammutuksen aika. Varautumisen ja pelastuksen kannalta tärkeää on pitää palovaroitinjärjestelmät kunnossa, uloskäytävät, kulkureitit ja pelastustie kulkukelpoisina ja esteettöminä, alkusammutuskalusto toimivana ja kyltitykset ja tieopasteet tilalle kunnossa.

Rikoskomisario Markku Lylykangas Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta puhui rikosturvallisuudesta maatiloilla.

Maatiloihin kohdistuvia rikoksia ovat:

  • omaisuusrikokset (esim. murtautuminen, työkoneiden tai polttoaineiden anastus)
  • vahingonteot (esim. tuotantotiloihin tai työkoneita tai eläimiin kohdistuvat rikokset – rikotaan aitaus, ruoan sabotointi)
  • tulipalot (rikoksella tai huolimattomuudella aiheutettu)
  • ympäristörikokset (esim. jätetään luvatta maanomistajalle rakennusjätettä)
  • Internet (tekaistut laskut, tekaistut myynti-ilmoitukset netissä)

Varautumis- ja suojauskeinoina ovat työkoneiden ja laitteiden säilytys halleissa, tilojen lukitus ja mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat aineet pidetään lukkojen takana. Lisäsuojaa saadaan kun huolehditaan kameravalvonnasta ja hälytykset kattavat riittävän hyvin kohteet niin sisällä kuin ulkonakin kuitenkin kotirauhan suoja muistaen.

 

Valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta taustoitti globaalia viljatuotantoa ja Suomen tuotantoa suhteessa globaaliin tuotantoon.

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden perustavoite on yhteiskunnan toiminnan turvaaminen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuus on tuotannon jatkuvuutta ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli huoltovarmuuden kannalta.

Keskeisinä uhkina alkutuotannolle ovat tieto- ja viestintäjärjestelmien, maksuliikenteen sekä verkkojen häiriintyminen – kyberuhat, energian saannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnon- ja ympäristöonnettomuudet

Valmiuspäällikkö Ari-Juhani Punkka Ilmatieteenlaitokselta kertoi, kuinka varautua luonnon ääri-ilmiöihin.

Sää on merkittävin sähkönjakelun häiriötekijä. Ilmatieteenlaitoksen Sää- ja turvallisuuskeskus tuottaa 24/7 sääpalveluita viranomaisille ja elinkeinoelämälle. Ilmatieteen laitoksen operatiivinen tehtäväkenttä on laaja kattaen

  • 24/7 sää ja olosuhdevaroitukset
  • Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä LUOVA
  • Erityistilanteet

Ennustamisen painopiste siirtymässä yhä enemmän vaikutuksiin eli miten säätilanne todennäköisesti vaikuttaa sektoreittain.

Johtaja Pia Vesterbacka Säteilyturvakeskuksesta kertoi valtakunnallisesta ympäristön säteilyvalvonnasta. Vesterbacka kävi läpi suojelutoimia säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa ja jälkivaiheessa. Suojelutoimia ennen päästöpilven tuloa on työntekijöiden, rehun, juomaveden, eläinten, kasvustojen ja tuotantotilojen suojaaminen.  Päästöpilven ohikulun jälkeen suojelutoimia ovat toimet, joilla estetään maahan ja pinnoille laskeutuneiden radioaktiivisten aineiden kulkeutumista alkutuotannon tuotteisiin.

Maatilojen varautuminen säteilyvaaratilanteeseen vaatii omatoimisuutta, suunnitelmallisuutta ja etukäteispohdintaa siitä, millaisia toimia kukin maatila vaatii, mitä suojelutoimia saatetaan tarvita.

Kapteeni Toni Puranen Uudenmaan aluetoimistosta kertoi henkilövaraamisesta ja aluetoimiston roolista VAP varauksissa. Henkilövaraaminen on osa viraston, yrityksen, laitoksen tai kunnan normaalia poikkeustilanteisiin varautumista, valmiussuunnittelua ja riskienhallintaa.

Poikkeustilanteessa elintarvikkeiden tuonti voi häiriintyä vakavastikin, mikä korostaa kotimaisen tuotannon toimintaedellytysten turvaamisen merkitystä. Riittävän maataloustuotannon turvaaminen myös poikkeusoloissakin on yksi kansakunnan selviytymisen elinehdoista.

Henkilövaraamisen tarkoituksena on varata riittävä henkilöstö yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tilanteessa, jossa puolustusvoimat ryhtyy perustamaan sodanajan joukkoja. Toimenpidettä, jolla varmistetaan henkilön käytettävyys työelämässä poikkeusoloissa, kutsutaan henkilövaraamiseksi (= VAP, varattu poikkeusolojen tehtävään).

Maatilojen varautumiskoulutus pohjautuu toteutusmalliin, jonka Huoltovarmuusorganisaation alkutuotantopooli ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys ovat valmistelleet yhteistyössä muiden maatalouden varautumiseen liittyvien tahojen kanssa.

 

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK vastaa maatilojen varautumiskoulutuksen yleisjärjestelyiden osalta käytännön toteutuksen suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta. HVK:n alkutuotantopooli vastaa näiden suunnitellusti tilattujen ja toteutettavien koulutustapahtumien ylläpitävästä huollosta (tavallisimmin ruokailut ja kahvitukset ja mahdollisista tilavuokrista) syntyvien kustannusten kattamisesta.