Siirry sisältöön
Mies pudonnut jäihin sukset jalassa

Kuva: Mikko Sippola

06.02.2024

Maanpuolustuskoulutus Lahden koulutuspaikka järjesti 30.1.-4.2.2024 jo perinteiseksi muodostuneen Sysmän kansainvälisen talvikurssin, jolle suomalaisten reserviläisten lisäksi osallistui sotilaita Virosta, Tanskasta, Tsekeistä, Saksasta ja Sveitsistä.

 

Päijät-Hämeen Maakuntakomppanian 3. joukkueen hiihtomarssista vuonna 2010 alkaneella talvikurssilla on ollut ulkomaisia sotilaita vuodesta 2013 lähtien joka kerta, kun se on järjestetty. Kurssin peruuntuminen koronaepidemian takia katkaisi talvikoulutusperinteen hetkellisesti. Vuosien saatossa kurssi on kehittynyt ja kasvanut yhä suositummaksi, etenkin ulkomaalaisten sotilas-, kodinturva- ja reservin organisaatioiden joukossa. Tämän vuoden kurssille osallistui yhteensä 69 ulkomaalaista sotilasta, viidestä eri maasta ja kurssi onkin MPK:n suurin kansainvälinen harjoitus tänä vuonna. Ulkomaalaisten osallistujien lisäksi harjoitukseen osallistui yhteensä 35 kotimaista kurssilaista ja 90 hengen harjoitusorganisaatio. Varsinaisen talvikurssin lisäksi harjoituskokonaisuuteen kuului taisteluensiapu kouluttajakurssi sekä Asevalvonnan yhteysupseerikurssi, joilla molemmilla oli tärkeä rooli itse harjoituksen toteuttamisessa, minkä lisäksi ne hyödynsivät harjoituksen suomaa mahdollisuutta kurssilaisten osaamisen kehittämiseen.

Harjoitus alkoi ulkomaalaisten osalta keskiviikkona Hälvälän harjoitusalueella, jonne saapumisen koordinointi ja kuljetusten järjestely Lahdesta oli osa yhteysupseerikurssin koulutusta. Ulkomaiset kurssilaiset saivat tavanomaisen harjoituspuhuttelun harjoituksen kulusta ja turvallisuusasioista, minkä jälkeen ulkomaalaisten osastojen yhteysupseerit saivat yhteysupseerikurssin varajohtajan ja harjoituksen johtajan pitämät esitykset, jotka valottivat suomalaista kokonaismaanpuolustusta, varusmieskoulutusta, reserviläisten koulutusta ja MPK:n ja käsillä olleen harjoituksen roolia tässä kokonaisuudessa.

Mies pitää harjoituksen aloituspuhuttelua ihmisten edessä

Harjoituksen johtajan alkupuhuttelussa kerrottiin tavoitteet. Kuva: Elisa Kajander

Torstaina kurssilaisille pidettiin teoriaoppitunti lämmönhukan fysiologiasta ja sen aiheuttamista haasteista sekä keinoista henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen kylmässä. Kurssilaisille jaettiin myös aseet, koulutettiin niiden käyttöön ja ammutettiin kohdistusammunnat. Torstaina alkoi lisäksi hiihtokoulutus, joka eteni päivän aikana alkeista mäkien nousuun ja laskuun. Illan viimeisenä koulutusaiheena oli pelastautuminen jäistä, missä kurssilaiset saivat valita kahdesta vaihtoehdosta: joko niin, että käytössä oli kuivat vaatteet, tai niin että ei. Ottamatta kantaa siihen, johtuiko harjoituksen johtajan näyttämästä esimerkistä vai tarjotusta tilaisuudesta, yli puolet valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja avannosta pelastauduttuaan riisui märät vaatteensa, puristi ne taistelijaparin kanssa kuiviksi, puki takaisin päälle ja lähti kiertämään määrättyä lämmittelylenkkiä todetakseen lämmön alkavan pikkuhiljaa palautua.

Perjantai alkoi teorioilla kaluston toimintakuntoisena pitämisestä ja jatkui hiihtokoulutuksella, johon sisältyi tutustuminen yleisahkioon ja hiihtohinaukseen sekä Trangian käyttökoulutus.

Suksien ja ahkion käyttökoulutusta talvikurssilaisille

Suksien ja ahkion käyttökoulutusta talvikurssilaisille. Kuva: Elisa Kajander

Suomalaisten kurssilaisten alkaessa saapumaan harjoitukseen, ulkomaalaiset alkoivat pystyttämään puolijoukkuetelttoja tulevia harjoitusryhmiä varten. Suomalaisten kurssilaisten saapuessa heidät varustettiin ja harjoituspuhuttelun jälkeen hekin ampuivat kohdistusammunnat ja kuuntelivat teoriaoppitunnit, minkä jälkeen heidät saatettiin yhteen ulkomaalaisten kurssitoveriensa kanssa. Kurssilaisista muodostettiin neljä joukkuetta, joissa kussakin oli neljä ryhmää. Joukkueiden johtajat olivat suomalaisia, tehtävänään vastata oman joukkueensa liikkumisesta oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja välittää tarvittavat ohjeet joukkueeseensa. Ryhmänjohtajiksi nimitettiin ulkomaalaiset taistelijat ja varajohtajiksi suomalaiset taistelijat, minkä tarkoituksena oli tarjota suomalaisille tiaisuus tutustua erilaiseen johtamiskulttuuriin ja toisaalta estää ulkomaalaisten muuttuminen passiivisiksi perässä kulkijoiksi.

Lauantaiaamuna kurssilaiset siirrettiin kahdella linja-autolla Sysmään, jossa käynnistyi tiukka rastikoulutusrupeama. Aamupäivän rasteilla keskityttiin yksittäisen taistelijan selviytymistaitoihin, kuten tulen ja veden tekoon, ensiapuun, tilapäismajoitteen rakentamiseen ja suksien tilanteenmukaiseen käyttöön. Lounaan kurssilaiset valmistivat itse Trangioilla taistelumuonapusseista, jotka oli koostettu paikallishankintana harjoitusorganisaation toimesta. Lounaan yhteydessä kurssilaiset saivat nauttia myös sotilaskotiauton palveluista.

Iltapäivällä rastikoulutus jatkui ryhmän toimintakyvyn ylläpitoon keskittyvillä linnoitus, tähystykseltä suojautumis- ja ensiapurasteilla sekä ahkiorastilla. Kaikessa koulutuksessa painopiste oli talven vaikutus ja talviolosuhteiden hyödyntäminen.

Trangioilla valmistetun päivällisen jälkeen kurssilaiset lähtivät ryhmittäin sovellettuun vaiheeseen, jossa tulenteko-, tähystys. ja ensiapurastien kautta päätyivät rakentamaan ja yöpymään tilapäismajoitteissa.

Lauantaina ohjelmaan kuului myös kutsuvieraiden tutustuminen harjoitukseen. Vieraille tarjottiin jo perinteeksi muodostuneena alkuun hirvikeittoa ja päätteeksi täytekakkua. Niiden välissä harjoituksen johtaja piti esityksen harjoituksen historiasta, tavoitteista, saavutuksista ja tämänkertaisen harjoituksen ohjelmasta, minkä jälkeen yhteysupseerikurssi tutustutti vieraat käynnissä olleeseen koulutukseen maastossa.

Sää- ja etenkin hiihto-olosuhteet tekivät harjoituksesta kohtuullisen raskaan, mutta kurssilaisten henki oli erinomainen loppuun asti. Kokonaisuutena harjoitus oli onnistunut, mutta kehityskohteitakin toki löytyi ja ensi vuoden harjoituksesta tehdään vielä tätäkin parempi.

Harjoituksen tavoitteina oli kurssilaisten osalta henkilökohtaisten talvitaitojen ja toimintakyvyn kehittäminen, kouluttajien osalta ammattitaidon ja kouluttajataitojen kehittäminen, huollon osalta tavoitteena oli erillisen, komppanian kokoisen, hajautetusti toimivan joukon muonituksen toteuttaminen paikallishankintoina ja suuremmassa kokonaisuudessa harjoituksen tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä reserviläisten koulutuksessa, tuoda esiin reservin suorituskykyä ja muistuttaa, että tämän suuruusluokan toiminnan toteuttaminen on mahdollista myös muualla, kuin Puolustusvoimien harjoitusalueilla.

Mies seisoo kontin päällä pitämässä puhetta

Suuren osalistujamäärän takia harjoituksen johtaja piti loppupuheenvuoronsa ulkona. Kuva: Elisa Kajander

Saavutettiinko tavoitteet? Kyllä, havaintojen ja palautteen mukaan harjoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Teksti: Tommi Tirkkonen
Anne Seulanto

Kuvat: Elisa Kajander
Mikko Sippola