MPK – Maan kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja

Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Försvarsutbildningsföreningen

Lahti 2019 -kotiseutuharjoituksessa järjestettiin mm. Lapsen kohtaaminen kriiseissä -kurssi. Piiripäällikkö Matti Eskola kertoi kurssilaisille kotiseutuharjoituksesta. Kuvassa myös Lahden koulutuspaikan koulutuspäällikkö Aarne Kumpulainen (äärimmäisenä vasemmalla). Kuva: Panu Moilanen.

Päijät-Hämeessä järjestettiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna Lahti 2019 -kotiseutuharjoitus. Harjoitus oli uuden konseptin mukainen ensimmäinen pilottiharjoitus, jonka tavoitteena on ennen kaikkea toimia varautumisen ja turvallisuuden toimijoiden yhdistäjänä.

”Käytännössä kaikki suuret Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) harjoitukset ovat tähän saakka olleet sotilaallisiin valmiuksiin liittyviä. Uudenlaisella harjoitustyypillä halutaan vastata harjoittelun tarpeeseen kokonaisturvallisuuskentän toimijoiden, siis esimerkiksi monien järjestöjen kesken”, kertoo Hämeen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Matti Eskola.

Harjoitus järjestettiin yhteistyönä

Lahti 2019 -harjoituksessa toteutettiin yhteensä 14 kurssia, joille osallistui noin 250 henkilöä. Harjoituksen kurssit olivat teemoiltaan hyvin monipuolisia, mikä oli harjoituksen suunnittelun keskeinen periaate. Osa kursseista oli suunnattu Lahden kaupungille ja koulutuskeskus Salpaukselle, joiden henkilöstöä osallistui harjoitukseen noin 100.

Kursseja harjoituksiin toteuttivat MPK:n jäsenjärjestöistä Maanpuolustusnaisten liitto, Naisten valmiusliitto, Sotilaskotiliitto ja Rauhanturvaajaliitto sekä MPK:n kumppanit Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Harjoituksen viestiyhteyksistä huolehtivat omalla kurssillaan radioamatöörit. Harjoituksen onnistumisen kannalta tärkeää oli Puolustusvoimilta saatu tuki.

Kotiseutuharjoituksen valmisteluista ja järjestämisestä huolehti MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin Lahden koulutuspaikka, jossa harjoitus on pitänyt koulutuspäällikkö Aarne Kumpulaisen kiireisenä jo vuoden päivät.

”Paljon tässä on ollut hoidettavaa ja huolehdittavaa. Säännöllisesti järjestettyjen Hälvä-harjoitusten kokemuksista on kuitenkin varsinkin käytännön asioiden osalta ollut paljon hyötyä, vaikka tässä onkin kyse aivan uudenlaisesta harjoituksesta”, kertoo Kumpulainen.

Lisää kotiseutuharjoituksia tulossa

Vuonna 2020 kotiseutuharjoitus on tarkoitus järjestää kaikissa muissakin Hämeen maanpuolustuspiirin maakunnissa, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Jatkossa kotiseutuharjoitukset saatetaan liittää myös muihin harjoituksiin, esimerkiksi Aluehallintoviraston valmiusharjoituksiin tai Puolustusvoimien uusiin paikallispuolustusharjoituksiin.

”Olisihan se hienoa, jos kolmannen sektorin kotiseutuharjoituksessa voitaisiin hyödyntää samaa tilannekehystä ja skenaariota kuin valmius- tai paikallispuolustusharjoituksessa. Se vastaisi myös niitä mahdollisia todellisia tilanteita, joihin valmistautumiseksi harjoituksia järjestetään”, toteaa Matti Eskola.

Kotiseutuharjoitusten suosion kannalta keskeistä on niiden tunnettuuden lisääminen.

”Esimerkiksi Nasta-harjoitusten suosioon vaikuttaa varmasti niiden vahva brändi, joka houkuttelee osallistujia. Kotiseutuharjoituksissa on hyvin samanlaisia sisältöjä, mutta niitä ei vielä juurikaan tunneta. Nastan kaltainen vahva brändi voisi olla hyvä tavoite myös kotiseutuharjoituksille”, pohtii MPK:n viestintäpäällikkö Miia Iivari.

Lahti 2019 -harjoitukseen järjestöt osallistuivat itse valitsemillaan teemoilla ja kursseilla, ja harjoitus toimikin eri kursseille käytännössä ennen kaikkea yhteisenä sateenvarjona. Tulevaisuudessa kotiseutuharjoituksia saatetaan rakentaa mahdollisesti myös yhteisten teemojen, esimerkiksi kyberturvallisuuden tai vaikkapa jonkin kuvitellun onnettomuustilanteen ympärille. Tällöin kukin järjestö osallistuisi harjoitukseen tuoden yhteiseen teemaan oman näkökulmansa.

Teksti ja kuva: Panu Moilanen