Isäntämaatuki on suorituskyky

06.03.2026

Teksti: Laura Kaipainen, Jukka Laine
Kuva: Jääkäriprikaatin viestintä

Isäntämaatuella (Host Nation Support, HNS) mahdollistetaan ulkomaisten joukkojen saapuminen Suomeen ja niiden yhteistoiminta Puolustusvoimien kanssa. Harjoittelemalla isäntämaatuen toimia, Suomi vahvistaa omaa ja Naton yhteistä puolustusta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on mukana kehittämässä reserviläisten koulutusta monipuolisiin isäntämaatuen tehtäviin. Kouluttajatukea toteutetaan Cold Response -harjoituksessa Pohjois-Suomessa maaliskuussa.

Suomesta tuli Pohjois-Atlantin liiton (NATO) jäsen 4. huhtikuuta 2023. Jäsenyys merkitsee tiivistyvää puolustussuunnittelua ja yhteistä varautumista. Isäntämaatuki on tärkeä osa liittolaismaiden toimintaedellytysten varmistamista.

Vuoden 2025 alusta Suomi liittyi Naton logistiikka- ja hankintaviraston isäntämaatukipalveluita kehittävään projektiryhmään, myöhemmin keväällä valtioneuvosto julkaisi isäntämaatuen kansallisen toimintamallin kuvaamaan sen yleisiä toimintaperiaatteita ja saman vuoden lopulla Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat keskinäisen isäntämaatuen järjestelyasiakirjan, jonka tavoitteena on mahdollista tehokas tuki sotilaalliselle toiminnalle entistä täsmällisemmillä käytännön järjestelyillä.

Yhteiset suunnitelmat toimivat kriisitilanteessa kuitenkin vain, jos niitä harjoitellaan ja kehitetään yhdessä.

Isäntämaatuki on kehittyvä kyky

Isäntämaatuella tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka isäntävaltion siviili- ja sotilasviranomaiset sekä muut toimijat tekevät toisen valtion joukkojen toimintaedellytysten tukemiseksi normaali- ja poikkeusoloissa. Isäntämaatuen järjestelyt ovat vakiintunut osa esimerkiksi kansainvälistä harjoitustoimintaa, Naton läsnäoloa tai muuta sotilaallista yhteistoimintaa. Isäntämaatuesta sovitaan aina tapauskohtaisesti kansainvälisten velvoitteiden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (Valtioneuvoston puolustusselonteko 2024.)

–       Isäntämaatuki ei ole vain ulkomaisten joukkojen harjoittelun mahdollistamista, painottaa 3. Logistiikkarykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Mattí Pakarainen. Kyky vastaanottaa ja lähettää niin joukkoja kuin materiaaliakin, on operatiivinen suorituskyky itsessään, ja kehitämme sitä edelleen.

Käytännössä isäntämaatuki tarkoittaa kansainvälisten joukkojen vastaanottoa, tukemista, huoltoa sekä maasta poistumisen järjestelyjä paitsi harjoituksissa myös mahdollisissa kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa.

Suunnittelusta toimeenpanoon

Normaalioloissa Pääesikunta kutsuu ulkomaiset joukot harjoituksiin. Isäntämaatuki suunnitellaan etukäteen isäntämaan (Host Nation, HN) ja vierailevan joukon (Visiting force, VF) välillä. Vieraileva joukko voi olla monikansallinen ja muodostua useammasta lähettävästä maasta (Sending Nation, SN). Esimerkiksi monikansalliseen Cold Response 26 -harjoitukseen Suomessa osallistuvista 7 500:sta sotilaasta yli puolet tulee muista Nato-maista eli Yhdysvalloista, Britanniasta, Ranskasta ja Italiasta. Maahantulot tapahtuvat maa- ja ilmateitse.

Isäntämaatuen suunnitteluprosessin aikajänne on tyypillisesti yli vuosi – jopa vuosia. Suunnitteluprosessin käynnistää ja sitä johtaa Suomessa isännäksi määrätty puolustushaaraesikunta.

Puolustushaaraesikunta kutsuu mukaan Logistiikkalaitoksen esikunnan, joka johtaa Puolustusvoimien logistiikan suunnittelun isäntämaatuen järjestelyiden osalta. Suunnitteluun ja myöhemmin toimeenpanoon liittyvät myös isänniksi määrätyt joukko-osastot – esimerkiksi Jääkäriprikaati. Myös muut viranomaiset osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen.

Suunnitteluprosessin aikana vieraileva joukko suorittaa muun muassa tiedustelun tulevalle harjoitusalueelle (Site Survey) ja isäntänä toimivaan joukko-osastoon. Suunnittelun aikana VF esittää tarpeensa toimintansa tueksi. Isäntäjoukko ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen HNS-toimijat niin esikunta- kuin rykmenttitasalta arvioivat tuen toteuttamismahdollisuudet ja -tavan. Lopulta päädytään sopimukseen isännän tuottamista palveluista. Valveutunut isäntä voi myös opastaa vierailevaa joukkoa arkisissa käytännön asioissa.

Viranomaisyhteistyöllä sujuvat maahantulot

Vastaanottaessaan ulkomaisia joukkoja Suomi toimii isäntävaltiona ja Puolustusvoimat isäntänä. Rajavartiolaitos ja Tulli viranomaisina hoitavat omaa tehtäväänsä rajalla normaalisti. Myös esimerkiksi Ruokavirastolla on isäntämaatuessa roolinsa bioturvallisuuden valvojana.

Normaaliolosuhteissa ja toimivaltaisina viranomaisina poliisi ja pelastuslaitos ylläpitävät ja turvaavat ulkomaisen joukon, siinä kuin omatkin kansalaiset.

MOVCON (Movement Control) asiantuntijat suunnittelevat joukkojen marssireitit ja erikoiskuljetukset sekä huolehtivat tarvittavista luvista ja tiedonvaihdosta yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.  He myös valvovat liikkeen etenemistä sekä varmistavat sujuvat rajanylitykset. Toiminta vaatii laajaa osaamista, sillä maahantulot on hallittava riippumatta siitä tapahtuvatko ne ilma-, maa- vai meriteitse. Reserviläisiä voidaan käyttää myös MOVCON tehtävien tukena.

Kun vierailevan joukon oleskelu Suomessa päättyy, heidän RMSD -vaiheeseen (Rearward Movement, Staging and Dispatch) eli maasta poistumiseensa liittyvät järjestelyt hoidetaan yhtä perusteellisesti ja kattavasti kuin maahantulotkin.

Vastaanotto, kokoaminen ja toiminta-alueelle saattaminen

Liikesuunnitelman kokonaisuuden koordinoinnista joukkojen saapuessa maahan käytetään termiä RSOM Reception, Staging, Onward and Movement. RSOM-vaiheesta vastaa Logistiikkalaitokseen kuuluva Logistiikkarykmentti, jonka alueella toiminta tapahtuu. Pohjoisessa, käytännössä yli puolen Suomen alueella, vastuu on 3. Logistiikkarykmentillä.

–       Alue on paitsi laajuudeltaan myös toiminnan volyymilta merkittävä, luonnehtii everstiluutnantti Matti Pakarainen. Liittolaisten kiinnostus harjoitella pohjoisen olosuhteissa on valtava ja ulkomaisia joukkoja liikkuu vastuualueellamme huomattavia määriä. Isäntämaatuen tarve on kasvanut ja olemme huomioineet sen rykmentin toiminnassa sekä tulevaisuuden suunnitelmissa.

RSOM vaiheen päätteeksi rykmentin isäntämaatuen toteuttajat luovuttavat joukon joko isäntänä toimivan joukon tai operatiivisen käyttäjän vastuulle. Joukon ollessa isännän hallussa HNS-toimisto ja HNS-upseeri huolehtivat etukäteen tilattujen palveluiden tuottamisesta apunaan varuskunnan huoltojoukot ja mahdollisesti reserviläiset.

Joukon harjoitellessa ja oleillessa ylläpitoalueella (Sustainment Area) tarvittavien palveluiden määrä voi olla merkittävä. Ne palvelut, joita puolustusvoimat ei tuota itse, voidaan hankkia strategisilta kumppaneilta kuten Millogilta tai Leijona Cateringilta. Osa hankitaan kaupallisilta toimijoilta Puolustusvoimien hankintaprosessien mukaisesti. Vieraileva joukko voi tehdä hankintoja myös suoraan toimittajilta.

Ulkomaalaisen joukon saavuttua harjoitusalueelle voi olla tarpeen järjestää kalusto- ja olosuhdekoulutusta. Etenkin talvi, lumi ja pakkanen voivat alkuun olla eksoottinen kokemus, mutta jo seuraavana päivänä tottumattomalle lamaannuttavia tekijöitä. Myös suomalainen maasto ja metsä sekä suot voivat yllättää tottumattoman kulkijan.

Kalusto- ja olosuhdekoulutuksessa voidaan hyödyntää reservin osaamista. Kalustokoulutuksella varmistetaan myös lainakaluston palautuminen ehjänä ja käyttökelpoisena.

MPK kouluttaa reserviläisistä isäntämaatuen osaajia

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kouluttaa reserviläisiä isäntämaatuen osaajiksi. Koulutukseen kuuluu muun muassa isäntämaatuen perusteisiin ja toiminnan periaatteisiin perehtyminen sekä joukkojen ja kaluston vastaanottoon ja yhteystoimintaan liittyvät kokonaisuudet. Reserviläisille koulutus on upea mahdollisuus kehittää itseään uusiin ja erilaisiin tehtäviin.

Koulutuksen saaneita reserviläisiä voidaan käyttää esimerkiksi yhteysupseereina ylikansallisissa harjoituksissa kuten nyt käynnistyneessä Cold Response 26 -harjoituksessa.

Tiedot koulutuksista löytyvät MPK:n kurssikalenterista. Pohjoisella alueella koulutusta järjestetään Oulussa ja Rovaniemellä.

Isäntämaatuki on käytännön yhteistoimintaa, jossa myös reserviläiset ovat tärkeässä roolissa – mahdollistamassa liittolaisten saapumisen ja yhteisen puolustuksen toimivuuden.

Linkki MPK:n koulutuskalenteriin: Koulutuskalenteri MPK