Vippiä kyydissä

23.5.2024

Istun auton takapenkillä vip-henkilönä ja katson ohi vilahtavia maisemia. Olen matkalla tärkeään konferenssiin ja turvajärjestelyt ovat sen mukaiset.

Minut on asetettu oikeanpuolimmaiselle penkille, jotta olen mahdollisimman lähellä rakennusta, kun pääsemme sen luo. Kaikki järjestelyt tähtäävät siihen, että minut saadaan turvallisesti perille kohteeseen.

Sotilaspoliisien suojuetoiminnan kurssilla Hämeen Ilves 2023 -harjoituksessa on alkamassa henkilösuojauksen harjoitus, jossa voidaan harjoitella esimerkiksi henkilön viemistä tai tuomista kohteeseen. Kun kurssilaisilta kysytään, miten moni on aiemmin osallistunut henkilön suojauksen harjoitukseen, noin puolet nostaa käden ylös.

Harjoituksen aluksi jaetaan varusteet ja roolit. Harjoituskierroksia tehdään muutama, jotta kurssilaiset pääsevät kokeilemaan eri rooleja. Tässä harjoituksessa osallistujia on seitsemän henkilöä, mutta erilaisia rooleja voi olla paljon tätäkin useampia. 

Kun kurssinjohtaja Timo Turuselta kysytään, mikä hänen suosikkiroolinsa olisi tässä harjoituksessa, hän toteaa naurahtaen, että suojattava henkilö. Tämän jälkeen hän vakavoituu ja toteaa sen olevan joko joukkueen johtajan tai varajohtajan tehtävä niiden vastuullisuuden vuoksi.

Auto kiihdyttää – kohta on jo oltava perillä kohteessa. Onneksi minulla on asiantuntevat henkilöt ympärilläni, oloni on turvattu.

Kurssin pääsyvaatimuksena on, että osallistujalla on varusmiespalveluksessa hankittu sotilaspoliisikoulutus, sotilaspoliisikoulutus virassa tai hän on läpäissyt sotilaspoliisikoulutusohjelman peruskurssit 1–3. Viimeksi mainitut on mahdollista suorittaa MPK:n kursseina eli kolmen viikonloppukurssin jälkeen osallistuminen harjoituksen sotilaspoliisin suojuetoimintaan olisi mahdollista.

Kuulen kärjessä olevan auton kuittauksen, että automme voi saapua kohteeseen. Edessämme on yksi auto jo valmiina, taaksemme kurvaa vielä kolmas. Kaikki ottavat oman paikkansa ja asetelmat ovat pian valmiina. Jännitän kroppani jo valmiiksi liikkeellelähtöä ennakoiden. Minulle avataan auton ovi ja astun autosta ulos. Tunnen ohjaavan kosketuksen olkapäälläni ja lähdemme liikkeelle. Minua ohjataan eteenpäin määrätietoisesti. En vilkuile sivuilleni, keskityn katsomaan ulko-ovea, josta pian jo astummekin sisään. Sisällä kuulen sanat ”Tervetuloa”. Nyökkään kiitokseksi ja askellan päättäväisesti eteenpäin. Tavoite on saavutettu ja olen päässyt turvallisesti määränpäähän.

Entä miltä näyttäisi kohteesta poistuminen? Katso videolta!

Teksti: Elina Järvenpää
Kuva ja video: Heli Kettunen