Simulaattoriavusteisuus luokkaolosuhteissa on nykyaikaista sodankäynnin harjoittelua. Kahdeksan reserviläisen joukko oli aloittanut syyskuisen lauantain tulenjohdon teorian opiskelulla luokassa.

Seuraavaksi ryhmä marssi maastoon, josta se siirtyi valmisteluvaiheen jälkeen simulaattorikoulutukseen. Harjoitus huipentui sunnuntaina soveltavaan harjoitukseen maastossa.

Pääsimme seuraamaan harjoituksen simulaattorivaihetta. Tulenjohtoryhmän ja mittaryhmän keskinäinen viestintä vilisi pitkiä numerosarjoja ja lyhyitä kommentteja. Salaperäiset numerosarjat jalostuivat vaiheittain ampumakäskyiksi.

Helsinkiläinen Eero Halonen, 34, kertoo olleensa tämän vuoden kesäkuussa ensimmäisen kerran kertausharjoituksessa. Simulaatio-opetusta ei hänellä vielä omana armeija-aikanaan ollut.

Maailmanpoliittinen tilanne on motivoinut hänet kurssille tuloon:

– Nämä taidot ovat relevantimpia kuin ikinä, Halonen toteaa.

Epäsuoran tulen käyttö on järjestyksessään jo toinen MPK-kurssi kertausharjoituksen jälkeen. Suunnitelmissa hänellä on jo tuleviakin kursseja. Teams-verkkokurssit ovat korona-ajan jälkeen tuttuja kaikille, myös MPK:n toiminnassa. Halonen kannattaakin verkkokursseja.

– Toivoisin enemmänkin verkkokursseja. Verkkokurssit ovat tehokas tapa oppia, hän päättää.

Kurssin jälkeen osallistujat tuntevat epäsuoran tulen käytön osana joukkueen taistelua, osaavat tulenjohtoryhmän kokoonpanon ja tehtävät, maalin paikantamisen, havaintojen tekemisen ja tulen korjaamisen.

Teksti: Päivi Peltonen ja Jarmo Pitkänen
Kuvat: Päivi Peltonen ja Jarmo Pitkänen