Elokuun lopulla pidettiin Santahaminassa ensimmäinen lepolatoiminnan kurssi. Kunnian pilottikurssin järjestämiseen sai Meripuolustuspiiri (MERIPP).
Puolustusvoimat (PV) on ottanut vuoden 2025 alusta operatiiviseen käyttöön uuden lepolasuorituskyvyn. Sodan aikana lepolatoiminnalla pyritään palauttamaan psyykkisen toimintakykynsä menettäneitä sotilaita ja PV:n siviilejä takaisin tehtäviinsä noin 3 – 5 vrk:n tuki- ja hoitojakson jälkeen. Arviolta 5 – 20% (hetkellisesti jopa 50%) sodan ajan joukkojen henkilöstöstä tarvitsee ammatillista psyykkistä tukea selvitäkseen tehtävistään. Tätä tukitoimintaa harjoiteltiin Psyykkisen toimintakyvyn palauttaminen moniammatillisin keinoin lepolatoiminnassa -kurssilla Santahaminassa. Vetäjät olivat Toimintakykypataljoonan eri alojen ammattilaisreserviläisiä, ja kurssin johtajana toimi evl (evp) Jari Harala.
Lauantaina käsiteltiin mm. lepolakonseptin perusteita, organisaatiota, henkilöstöä ja sen tehtäviä sekä lepolatukikohtaan tulevien, psyykkisen toimintakykynsä menettäneiden asiakasprofilia ja heidän kohtaamistaan. Lisäksi kuultiin psyykkisen tuen tarpeellisuutta tehokkaasti valaissut asiantuntijapuheenvuoro. Ukrainassa kolme vuotta kouluttaja-taistelijana toiminut Ola kertoi omista kokemuksistaan rintamalla tavalla, joka ei jättänyt ainuttakaan kuulijaa kylmäksi. Hänen kertomansa perusteella tuli täysin selväksi, että lepolatoiminnan kaltaiselle tuelle on todellinen tilaus sodan aikana.
Sunnuntaina perehdyttiin ammattikunnittain hoitotyön tukemiseen sekä kyseisen ammattikunnan rooliin lepolatoiminnan kokonaisuudessa. Kun lepolatukikohtaan tuodaan rintamalta sotilas, aivan ensiksi huolehditaan hänen perustarpeistaan. Tulopäivän toimia ovat suihkuun tai saunaan pääsy, puhtaat vaatteet, ruokaa ja sitten nukkumaan vuoteeseen, puhtaisiin lakanoihin. Mikäli tulokas itse haluaa, hän voi kertoa tunnoistaan ja kokemuksistaan jo ensimmäisenä päivänä. Pääpaino on kuitenkin sillä, että rintamalta palava uupunut sotilas saa mahdollisuuden ravita itseään riittävällä ja täysipainoisella, terveellisellä ruualla sekä nukkua yönsä rauhassa ja katkoitta sekä tuntea olevansa turvassa. Vasta seuraavana päivänä aletaan suunnitella varsinaista kuntoutusta, johon osallistuu moniammatillinen työryhmä. Siihen voi kuulua tarpeen mukaan esim. lääkäri, psykiatri, psykologi, psykologinen sairaanhoitaja, pappi, diakoni ja fysio- tai liikuntaterapeutti. Myös musiikkiterapian mahdollisuudesta keskusteltiin.
Päivän asiantuntijaluennosta vastasi kidutettujen kuntoutukseen erikoistunut terapeutti Lotta Carlsson Helsingin Diakonissalaitokselta. Hän kertoi sotavankien ja kidutettujen psyykkisen toimintakyvyn arvioinnista sekä psyykkisestä ensiavusta. Myös tämä asiantuntija sai kuulijat hiljaiseksi kertoessaan kokemuksistaan.
”Psyykkiset tappiot vähentävät perustettujen joukkojen rivivahvuutta kymmenillä tuhansilla sotilailla sodan aikana. Lepolatoiminnalla voidaan kansainvälisten kokemusten perusteella palauttaa heistä 50 – 95% takaisin omiin tehtäviinsä muutaman vuorokauden moniammatillisella tuella ja hoidolla. Pidän siksi tärkeänä, että näitä menetelmiä harjoitellaan vuosittain toimintakykypataljoonan kertausharjoituksissa sekä kaikille avoimilla MPK:n kursseilla”, kurssinjohtaja Harala painottaa. Koulutuksia pyritään kierrättämään eri piireissä ympäri maata.
Toimintakykypataljoonan käsikirjasta on saatavilla myös julkinen lyhennelmä.
Teksti ja kuvat: K. Usvasaari
