Horisontissa naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Kolme sotilaspukuista henkilöä hiekkatiellä aseet kädessä

Aurinkoinen Upinniemi toivotti lämpimästi tervetulleeksi toistakymmentä innokasta Sotilaan jatkotaidot naisille -kurssilaista. Heidät oli valittu Merikotka26 -harjoitusviikonloppuun Sotilaan perustaidot naisille -kurssin tai vapaaehtoisen asepalveluksensa suorittaneista yli 18-vuotiaista hakijoista. Tulijoita olisi ollut tulossa enemmänkin. Kiinnostusta selittää se, että jatkokurssi on taisteluteknisesti ja -taktiikaltaan pisimmälle viety naissiviileille suunnattu MPK:n kurssi.

Kun Sotilaan perustaidot naisille -kurssilla perehdytään asepalvelukseen hakeutumiseen ja sen
perusteisiin, kuten varusteisiin, protokollaan, ryhmässä toimimiseen, kasarmeissa ja maastossa
yöpymiseen, niin Sotilaan jatkotaidot naisille -kurssilla opetellaan perustaistelumenetelmiä ja
pimeätoimintaa maastossa ja rakennetulla alueella. Kurssin tavoitteina on oppia toimimaan ja
säilyttämään toimintakyky vihollisuhan alla, soveltamaan opittua ja sietämään epätietoisuutta.

Kaksi sotilaspukuista naista istumassa kivellä

Kurssin aluksi, perjantai-illan suussa, järjestäydyttiin kasarmilla, ja vaihdettiin siviilivaatteet M05-
kuosiin. Teorialuennon jälkeen siirryttiin maastokoulutukseen, aiheina turvallinen aseenkäsittely ja
pimeätoiminta. Yöksi majoituttiin puolijoukkutelttaan, jossa kukin sain oman lähivartiovuoronsa.

Aamu alkoi maastoruokailulla, josta siirryttiin kolmelle vuororastille: aseenkäsittely ja eteneminen,
telamiinat ja kertasingot. Aamupäivä huipentui maastomarssiin ja lounaaseen, jonka jälkeen alkoi
taistelukoulutus, taistelu rakennetulla alueella (TRA). Pikamarssin ja maastopäivällisen jälkeen
tankattiin Sotilaskodin herkkuja. Niin jaksettiin taas jatkaa taistelukoulutusta, puolustusasemissa.

– Parasta oli, että täällä todella simuloitiin inttiä, ja samalla oma kunto kohosi. Mieleenpainuvinta
oli vihollisen yöllinen hyökkäys, juuri minun poterovuorollani! Vaikuttava kokemus, kun piiput
salamoivat pimeässä ja paukkupatruunat pitivät ääntä, kuvailee kurssilainen Laura Becerra Marin.

Varhainen sunnuntaiaamu alkoi tukikohdan purkamisella. Vielä ennen aamukahdeksaa ehdittiin
oppia taisteluensiapua ja siirtyä maastoaamiaiselle ampumaradalle. Siellä harjoiteltiin ammuntaa
iltapäivään. Varusteiden tarkistamisen ja luovutukseen jälkeen syötiin päivällistä, nyt sisätiloissa.
Yhteisen palautekeskustelun jälkeen alkoi kotimatka, mieleenpainuvia kokemuksia rikkaampana.

Kolme sotilaspukuista henkilöä aseet kädessä oven edessä

– Suosittelen kaikille asepalvelusta suunnitteleville naisille tämän kurssin käymistä, kolmesta
syystä. Kurssi on tilaisuus harjoitella ilman turhaa jännittämistä, sillä täällä ei vielä arvostella
suorituksia, kuten intissä tullaan tekemään. Kurssilla myös vääjäämättä omaksuu uusia taitoja
kokeneemmilta. Ennen kaikkea täältä saa etumatkaa muihin; kun oma tekeminen erottuu muista
intin alokkaista, saa lisäpisteitä, ja sen myötä vastuuta, kannustaa kurssinjohtaja Jolana Kinnari.

Teksti ja kuvat: R. Luomanperä