Turvallinen Uusimaa 2026: Öljyntorjuntaa ja valmiuskeskustoimintaa

Henkilöitä pelastuslautalla pelastuspuvuissa

Mitä MPK:n Kotiseutuharjoitukset ovat?

Kotiseutuharjoitus on alueellinen varautumisharjoitus, johon järjestöjen vapaaehtoistoimijat, kunnat ja viranomaiset tulevat kouluttautumaan ja harjoittelemaan yhdessä. Harjoituksissa eri toimijat välittävät muille parasta osaamistaan, oppivat toisiltaan ja harjoittelevat yhteistoimintaa mahdollisissa häiriötilanteissa. Kotiseutuharjoitukset tarjoavat vapaaehtoisille mahdollisuuden oppia ja harjoitella turvallisuustaitoja ja näin parantaa omaa henkistä kriisinkestävyyttään sekä tutustua järjestöjen toimintaan.

Kotiseutuharjoitusten toteutustapa ja sisällöt vaihtelevat alueen tarpeiden mukaan. Harjoituksessa voi olla useita varautumistaitoja kehittäviä kursseja, joiden päätteeksi järjestetään yhteinen tilanneharjoitus. Vaihtoehtoisesti Kotiseutuharjoituksessa voidaan keskittyä harjoittelemaan yhteistoimintaa kuvitteellisessa häiriötilanteessa hyödyntäen jo aiemmin koulutettuja varautumistaitoja.

Kotiseutuharjoituksilla on tärkeä rooli paikallisten järjestöjen, kuntien ja viranomaisten yhteistoiminnassa ja sen harjoittelussa häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Kotiseutuharjoitukset ovat osa kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä.

Kotiseutuharjoitusten taustaa

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa koko kansalaisyhteiskunta on mukana turvallisuustyössä. Kotiseutuharjoitukset ovat osa toimia, joilla järjestökentän ja vapaaehtoistoimijoiden resurssit ja osaaminen saadaan tehokkaammin tukemaan alueellista ja paikallista varautumista.

Kaavio jossa kotiseutuharjoituksen päämäärä, osallistujat ja alueet
Vuoden 2026 Turvallinen Uusimaa kotiseutuharjoitus. Kuva: MPK

Kotiseutuharjoitus Turvallinen Uusimaa 2026

Suomessa turvallisuutta rakennetaan ja ylläpidetään laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistoiminnalla. MPK:n Kotiseutuharjoitus Turvallinen Uusimaa 2026 on konkreettinen esimerkki halusta rakentaa kokonaisturvallisuutta yhdessä.

Itämeren ja erityisesti Suomenlahden turvallisuus- ja ympäristötilanne on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Venäjän öljyviennistä yli puolet kulkee Suomenlahden kautta, ja alueella lisääntyneet riskitekijät, kuten varjolaivaston toiminta sekä satelliittipaikannuksen häirintä, ovat kasvattaneet vakavan ympäristöonnettomuuden riskiä. Sellaisen vaikutukset ulottuisivat luonnon lisäksi ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen.

Turvallinen Uusimaa 2026 Kotiseutuharjoitus järjestetään syyskuun alussa vaihteessa Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Sipoossa ja Helsingissä. Harjoituksen osallistujamäärä nousee lähes 800 henkilöön.

Syksyn harjoituksen päämääränä on tuottaa ja kehittää varautumiseen liittyvää suorituskykyä, kehittää kuntien selviytymis- ja sopeutumiskykyä parantamalla kuntalaisten kykyä selviytyä arjen häiriötilanteista sekä kuntalaisten turvallisuuskoulutuksella vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa tulevaisuuden hyvinvointia.

MPK Meripuolustuspiiri ja Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri vastaavat harjoituksen järjestämisestä.

Öljyntorjuntaa harjoitellaan osana kotiseutuharjoitusta

Öljyntorjuntaharjoitus toteutetaan yhteistoiminnassa WWF:n öljyntorjuntajoukkojen kanssa tukeutuen Santahaminan varuskuntaan. Kurssilaisten lisäksi harjoitukseen on osallistumassa, Suomen Punaisen Ristin, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Lentopelastusseuran sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Kurssit järjestetään yhteistyössä WWF:n kanssa ja niillä koulutetaan uusia rantatorjujia ja torjuntaorganisaation johtotehtäviin osallistuvia vapaaehtoisia.

”Harjoitus tarjoaa hyvät puitteet viranomais- ja vapaaehtoisorganisaatioiden yhteistyölle ja -toiminnalle. Maapuolustuskoulutus MPK:n merkitys kokonaisturvallisuuden kouluttajana ja koordinaattorina korostuu.” sanoo piiripäällikkö Petri Pääkkönen Meripuolustuspiiristä.

Suojapukuisia ihmisiä öljyntorjuntatehtävissä rannalla
Vapaaehtoinen rantatorjuja tehtävässään. Kuva: Esa Aittokallio

Alueellinen valmiuskeskus (AVAK) -kurssilta osaamista kunnille ja viranomaisille

Alueellinen valmiuskeskus (AVAK) -kurssi on aloitettu jo aiemmin keväällä, ja kurssi huipentuu Kirkkonummen AVAK:n osalta tilanneharjoituksiin. Nurmijärvellä AVAK-harjoitus toteutetaan toiminnallisena. Siellä kurssilaiset harjoittelevat evakuoitujen vastaanottamista yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) säteilymittausjoukkueen (SMJ), MPK:n HF-kurssin, Suomen Punaisen Ristin Nurmijärven paikallisosaston ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. AVAK:n tilannehuone koordinoi ja mahdollistaa näiden palveluntuottajien toiminnan harjoituksen aikana koulutuksensa mukaisesti.

”On hienoa, että Nurmijärven AVAK-harjoitus toteutetaan toiminnallisena ensimmäistä kertaan sitten vuoden 2019, ja vieläpä sellaisessa koulurakennuksessa, jossa AVAK-toiminnallisuus on huomioitu jo rakennusvaiheessa.” toteaa piiripäällikkö Vesa Sundqvist Etelä-Suomen maanpuolustuspiiristä.

Neljä suojaliivistä henkilöä pöydän ääressä
Alueellisen valmiuskeskuksen tilannehuone Kirkkonummella. Kuva: Esa Aittokallio

Kalliosuojakoulutus kehittää yksilöiden osaamista

Kalliosuojien käyttöhenkilöstön koulutus toteutetaan Vallissa Kangasalantien väestönsuojassa yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kalliosuojakoulutuksen tavoitteena on tuottaa henkilöstöä, joka hallitsee asuinalueensa kalliosuojan toiminnan perusteet ja osaa toimia suojan eri tehtävissä. Niitä ovat esimerkiksi tekniset, muonitus-, ensiapu-, henkisen tuen, lapsiturvallisen toiminnan ja turvallisuustehtävät. Kalliosuojakoulutukseen osallistuminen tuottaa osaamista poikkeusolojen varalle sekä tavallisiin arjen vaara- ja häiriötilanteisiin.

Ryhmä ihmisä kalliosuojassa
Kalliosuojakoulutus toteutetaan MPK:n ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen yhteistyönä.

Etsintäkurssit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Harjoituspainotteisella kurssilla tutustutaan kadonneen henkilön etsintään maastossa ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintätoiminnan perusteisiin. Kurssi soveltuu kaikille kiinnostuneille eikä aiempaa kokemusta tai ennakkotietoja tarvita.

Kurssilla opitaan etsintävalmiuden ja hälyttämisen perusteet, yleisimmät etsintämenetelmät, toiminnan etsintäpartiossa ja maastossa, miten varaudutaan etsintähälytykseen ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaperiaatteet ja paikallisen toiminnan. Samansisältöinen koulutus järjestetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Neljä henkilöä suojaliiveissä järven rannalla
Vapaaehtoiset etsijät harjoittelemassa. Kuva: Eila Keinonen

Kansalaisen sähköturvallisuus- ja varavoimakurssi

Mitä, jos sähköt katkeavat? Toimiiko kodin lämmitys? Sulaako pakastin? Tuleeko hanasta vettä? Voiko WC:tä käyttää? Pärjäänkö sähkökatkon ajan ilman sähköä, vai varautuisinko sähkökatkoon varavoimakoneella? Entä millainen varavoimakone (aggregaatti) sopisi minun käyttööni?

Kurssilla etsitään yhdessä näihin kysymyksiin vastauksia ja tutustutaan erilaisiin vaihtoehtoihin tuottaa sähköä omaan talouteen. Kurssilla jaetaan perustietoa varavoimakoneiden turvallisesta käytöstä, mitoituksesta, ominaisuuksista ja valinnasta.

Aurinkopaneli, taskulamppu,kaasulyhty, tulitikkuja ja kynttilöitä pöydällä
Arjen välineitä sähköttä selviytymiseen. Kuva: Kirsi Kanerva

Turvallisesti vesillä

Kurssilla perehdytään ja harjoitellaan vesillä liikkumisen turvallisuutta lisääviä tietoja ja taitoja. Osallistujien valmiutta ja asennetta turvalliseen liikkumiseen vesillä kehittään harjoittelemalla esimerkiksi veden varaan joutumista ja pelastautumista käytännössä.

Kurssin jälkeen osallistujat muistavat keskeisimmät turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vesillä liikuttaessa eri vuodenaikoina. He ymmärtävät omien tietojen ja taitojen merkityksen osana turvallisuutta sekä osaavat toimia oikein hätätilanteissa.

Henkilöitä pelastuslautalla pelastuspuvuissa
Harjoittelua pelastautumispuvun ja -lautan käytöstä. Kuva: Esa Aittokallio

Säteilymittausjoukkueen harjoitus

Säteilyturvakeskuksen (STUK) vapaaehtoisen säteilymittausjoukkueen (SMJ) osalta harjoitus alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaina. Joukkue harjoittelee ja testaa toiminnan käynnistämistä, johtamista ja mittaustehtäviä yhteistyötahojen kanssa. Mittaustehtäviin kuuluvat säteilytiedustelu, ihmisten mittaaminen sekä ajoneuvojen ja rakennetun ympäristön mittaukset. Lisäksi harjoitusaiheina ovat joukkueen resurssisuunnittelu ja huollon järjestelyt.

Suoja-asuisia ihmisiä liikuntasalissa messutelttojen edessä.
Säteilymittausjoukkue harjoittelee säteilymittauksia ja niihin liittyviä yhteistyökuvioita erilaisissa toimintaympäristöissä. Kuva: STUK

MPK:n HF-kurssi

Turvallinen Uusimaa 2026 harjoituksen viestiliikenne toteutetaan eri tahojen välillä MPK:n erityisesti poikkeusoloihin kehittämällä HF-järjestelmällä. Eri puolille Uuttamaata pystytetään 10-12 viestiasemaa, joista osa on kiinteitä, ja osa liikkuvia sekä ajoneuvoissa että aluksissa.

Viestiasemat toimivat itsenäisesti kaupallisista viestijärjestelmistä riippumatta. Kiinteät asemat sähköistetään kannettavilla sähkövoimakoneilla. Tämä on toistaiseksi suurin harjoitus, jossa MPK:n HF-järjestelmää käytetään.

Kolme maastopukuista ihmistä tietokoneiden äärellä
MPK:n HF-viestiasema Turvallinen Uusimaa 2025 harjoituksen tilannekeskuksessa. Kuva: Tuomo Aho

Ilmoittautuminen kursseille

Harjoituksessa toteutettavat kurssit löytyvät ja ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n koulutuskalenterin kautta. Kurssitarjonnasta löytyy erilaisia kursseja 4.-6.9.2026. Kurssit toteutuvat lähitapahtumina. MPK:n kursseille osallistujat ovat MPK:n vakuutusturvan piirissä.

Tule harjaantumaan ja ota kaverisikin mukaan!