Miten kehittää omaa kriisinkestokykyä

05.01.2026

Kansalaisen resilienssi eli kriisinkestokyky on noussut yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Sähköverkon epävarmuus ja mahdolliset häiriötilanteet korostavat jokaisen kotitalouden tarvetta hallita perustiedot varavoimasta ja sähköturvallisuudesta. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä joulukuinen Hannes-myrsky. Kysymyksiä, joita tämä asia herättää yksittäisissä kansalaisissa, jos sähköt katkeavat:

1. Toimiiko kodin lämmitys?
2. Sulaako pakastin ja tuleeko hanasta vettä?
3. Pärjäänkö sähkökatkon ajan ilman sähköä vai varautuisinko sähkökatkoon varavoimakoneella?
4. Entä millainen varavoimakone (aggregaatti) sopisi minun käyttööni?

MPK:lla on tarjota useita eri varautumista ja kriisinsietokykyä kehittäviä kursseja, joista tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Varavoima- ja sähköturvallisuuskurssia, joka tarjoaa käytännön työkaluja omavaraisuuden parantamiseen. Ohessa syitä, miksi nämä taidot ovat välttämättömiä nykypäivän Suomessa.

Omavaraisuus on osa kodin turvallisuutta

Sähkökatko ei ole vain mukavuuskysymys; se vaikuttaa lämmitykseen, vedenjakeluun ja ruoan säilytykseen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) suosittelee 72 tunnin kotivaraa, johon olennaisena osana kuuluu kyky tulla toimeen ilman valtakunnan verkkoa.

Yhden päivän varavoima- ja sähköturvallisuuskurssilla opitaan:

1. Oppitunneilla käydään läpi sähköturvallisuus ja sähkötekniikan perusteita – mitä voidaan tehdä ja mitä saa tehdä, miten laskea sähkön kulutus
2. Miten tulisi varautua sähkökatkoon
3. Annetaan yleistä tietoa varavoimakoneista ja muista vaihtoehdoista sähkön tuottamiseen sähkökatkon aikana. Miten valita oikean tehoinen laite ja miten sitä käytetään turvallisesti
4. Lisäksi rastikoulutusvaiheessa tutustutaan erilaisiin aggregaatteihin, miten ne otetaan turvallisesti käyttöön sekä pienet huoltotyöt niiden kanssa
5. Polttoaineen varastointi: Turvallisuusmääräykset bensiinin ja dieselin säilyttämiseen asuinrakennuksissa
6. Sähköturvallisuus: Henki ja terveys edellä.

Innokas omatoimisuus voi kääntyä vaaraksi ilman oikeaa osaamista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että suurin osa kiinteistä sähköasennuksista vaatii aina ammattilaisen.

Kansalaisen sähköturvallisuustaitoihin kuuluu myös

1. Laitteiden kunnon arviointi: viallisten sähkölaitteiden tunnistaminen ennen kuin ne aiheuttavat tulipalon
2. Hätätilanteissa toimiminen: miten katkaista sähköt turvallisesti ja miten toimia sähkötapaturman sattuessa
3. Ylikuormituksen välttäminen: varavoimaa käytettäessä on kriittistä ymmärtää, mitä laitteita voidaan ajaa samanaikaisesti

Resilienssi on mielenrauhaa

Kurssin suurin anti ei ole pelkkä tekninen suoritus, vaan psykologinen resilienssi. Kun ihminen tietää, miten toimia pimeän ja kylmän tullessa, paniikki väistyy toimintakyvyn tieltä. Varautuminen on yhteisvastuullista toimintaa – mitä paremmin jokainen pärjää kotonaan, sitä enemmän viranomaisten resursseja vapautuu heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Mistä löytää koulutusta?

Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin kevään kurssit tarkentuvat lähiaikoina. MPK:n koulutuskalenterin kautta löytyy ympäri Suomen varavoima- ja sähköturvallisuuskursseja.

Kansalaisresilienssin tavoitteena on nostaa jokaisen suomalaisen perustaitoja poikkeusolojen hallinnassa.

Oheisista linkeistä pääset tutustumaan elokuussa 2025 naisille suunnatun varavoima- ja sähköturvallisuuskurssin kahden kurssilaisen ja yhden kouluttajan mietteisiin kurssin annista ja kurssille hakeutumisesta.

Kurssilaisen, Johanna Sillanpään haastattelu

Kurssilaisen, Anni Hoikkalan haastattelu

Kouluttajan, Antti Paajoen haastattelu

Kirjoittaja Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin koulutus- ja viestintäsihteeri Birgitta Mitro