RSOM:a (Reception, Staging and Onward Movement) eli vapaalla suomennoksella ulkomaisten joukkojen vastaanottoa koskevat kurssit nostavat suosiotaan. Hämeen Ilveksen 2025 RSOM jatkokurssin kouluttaja, viestinnän sekä kansainvälisten suhteiden ammattilainen Henna Hopia on luokan edessä omassa elementissään. Mitä siis on RSOM-toiminta?

RSOM on osa isäntämaatukea (HNS eli Host Nation Support), eli käytännössä sitä, että osaamme ottaa vastaan ja tukea Naton liittolaismaiden joukkoja, jotka saapuvat Suomeen yleensä isoihin Puolustusvoimien harjoituksiin kuten Arrow ja Hammer. Ulkomailta saapuville joukoille kotimaan RSOM-toimijat ovat usein ensikosketus Suomeen ja suomalaisiin.

– Ulkomailta tulleiden joukkojen ensikosketus Suomeen ja suomalaisuuteen ovat todella tärkeä osa yhteistyötä, siitähän kaikki alkaa, kertoo Henna Hopia (kuvassa ylhäällä).

RSOM-kurssilta pääsee osaksi HNS-poolia, mikä se on?

HNS-pooli koostuu reserviläisistä, jotka ovat ilmoittaneet olevansa tarvittaessa käytettävissä pikakäskytyksellä Puolustusvoimien tueksi kansainvälistennjoukkojen vastaanottoon ja tukemiseen liittyvissä harjoituksissa. Jotta henkilö voi olla käytettävissä näihin tehtäviin, tulee hänen olla kouluttautunut RSOM-peruskurssilla, mikä onnistuu kätevästi MPK:n kursseilla, tai omata muuten vastaavat taidot esimerkiksi kriisinhallintakokemuksen kautta.

Näitä kursseja on alettu pitämään vuodesta 2023, miksi?

Suomen Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneen harjoitustoiminnan vuoksi Puolustusvoimien kantahenkilökunta alkoi tarvita tukea kansainvälisten joukkojen kanssa toimimiseen. Oli tullut aika alkaa kouluttaa motivoituneita ja monella eri saralla osaavia reserviläisiä apukäsiksi.

Eli ei pidä olla huolissaan, jos jenkkien Navy Sealeja näkyy kadulla?

– Se tuskin olisi ihan todennäköinen näky kaduillamme, mutta on hyvä asia, jos liittolaisiamme täällä näkyy. Varsinkin näinä aikoina: Samalla näytämme rajojemme ulkopuolelle, että me kuulumme nyt Natoon ja Naton viides artikla on meidänkin suojanamme, Hopia toteaa.’

Millaisilla taustoilla ihmisiä tulee kursseille?

Kursseille hakeutuu Hopian mukaan ihmisiä hyvin erilaisista taustoista, ja siviilielämän moninaista osaamista tarvitaankin laajalla skaalalla. Ja tarve ei jatkossa ole hänen mukaansa ainakaan vähenemään päin. Pärjääkö näillä kursseilla rallienglannilla?

– Pärjää hyvin, jos ymmärtää englantia ja tulee ymmärretyksi. Ei tarvitse olla täydellinen “Oxford English”-osaaja, mutta englantia pitää rohjeta puhumaan. Meillä esimerkiksi tälläkin kurssilla osallistujat pitivät lyhyen esityksen itsestään englanniksi ja osa kurssin harjoituksista oli myös englanniksi.

Hennan polku MPK:n kouluttajaksi

Reservin yliluutnantti ja turvallisuuspolitiikan osaaja Henna Hopia toimi kouluttajana RSOM- jatkokurssilla.Naisten vapaaehtoisen palveluksen Hopia suoritti Sodankylän Jääkäriprikaatissa vuosina 1998-99. Hopia on alun perin kotoisin Oulusta.– Halusin nuorena mennä palvelukseen paikkaan, missä pääsee kunnolla tetsaamaan ja olin kuullut hyvää Jääkäriprikaatista. Siellä oli laadukas ja vaativa koulutus, joka johti myös RUKiin Haminaan.

Palveluksen jälkeen Hopia toimi aktiivisena reserviläisenä usean vuoden ja oli mukana myös MPK:n toiminnassa, joka tosin oli hieman erilaista tähän päivään verrattuna.

– Kävin jo silloin kaikki mahdolliset MPK:n kurssit, mitä oli tarjolla. Olin myös aktiivinen opiskelijoiden reserviupseeriyhdistyksissä.

Muutto pois Suomesta Brysseliin, perheen perustaminen ja ruuhkavuodet veivät mennessään ja tuli tauko aktiiviseen reserviläistyöhön. Turvallisuuspolitiikka ja työskentely EU- ja Nato-kysymysten parissa pitivät kiinnostusta yllä ja Hopia myös kirjoitti aiheesta ajankohtaisia artikkeleita ja tutkimuksia.

Nyt Hopia on ollut taas muutaman vuoden aktiivisesti mukana maanpuolustustyössä muun muassa kouluttajana MPK:n kursseilla ja myös itse HNS-toiminnassa kentällä.

– Jatkan varmasti aktiivisena toimijana ja näillä näkymin kurssinjohtajanakin lähitulevaisuudessa, lopettaa Hopia.

Teksti: Jaana Siljander ja Tuomo Kasanen
Kuvat: Tuomo Kasanen ja Jaana Siljander