Näin ruokitaan yli 200 taistelijaa – 24 kilon nakkilounas

20.9.2025
Kolme taistelijaa kauhoo kenttäkeittimestä ruokaa astiaan,

Mikään armeija, ei myöskään mikään MPK:n harjoitus, marssi tai toimi ilman huoltoa tai ruokaa. Muonituksen Hämeen Ilves 2025 -harjoituksen metsäkurssien osalta hoitaa kenttämuonituskurssi. 

Metsäkursseilla on Hämeen Ilves 2025 -harjoituksessa noin 200 kurssilaista ja kouluttajaa muonitettavana.

– Näillä meidän keittimillä pystyisimme muonittamaan kaksinkertainen määrä tämänkertaisen kurssien määrään verrattuna, toteaa kurssinjohtaja Henrik Ekroth.

Ekroth kertoo, että kurssi on pysynyt annetussa aikataulussa. Haasteita aiheuttavat erityisruokavaliot, joita kenttäolosuhteissa on hankala tehdä, vaikka asian osaisi normaalisti tehdä vaikeuksitta. Erityisruokavalioiden teko on aikaa vievää. Meillä on kurssilla kaksi kokkia joista toinen keskittyy tekemään erityisruokavalion ruuat.

Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisi tehnyt ruokaa muualla kuin kotikeittiössä

Kurssille ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Ruuanlaittotaustaa ei vaadita, ei myöskään hygieniapassia. Kaikki vaadittavat taidot sekä kenttähygienia opetetaan kädestä pitäen.

– Itse suosin koulutusportaassa huoltopalvelutaustaa käytännön syystä: on hyvä, että huollon tehtävät ovat jollain tavalla läheisiä. Kaikki apukokit ovat tällä kurssilla huoltopalvelualiupseereita, kuten olen itsekin, kertoo Ekroth ja jatkaa:

–  Täällä on tälläkin kertaa mukana kurssilaisia, joilla ei ole muuta kuin ruuanlaittokokemusta kuin kotoa. Halu oppia on ja olla mukana on tärkeää. Meillä on kurssilla erittäin hyvä yhteishenki ja porukan kanssa on hieno tehdä hommia.

Kenttämuonituskurssin tehtävä on alusta asti selvä kaikille ja porukka on motivoitunut tekemään sitä tehtävää.

Sotilas seisoo keskellä kuvaa ja kertoo asiaansa

Kurssinjohtaja Henrik Enroth iloitsee kurssin loistavaa ilmapiiriä ja tekemisen meininkiä.

Hävikkiä syntyy, vaikka sitä yritetään vähentää

Hävikkiä syntyy vääjäämättä, kun tehdään ruokaa isoille joukoille. Hävikkiä pyritään minimoimaan esimerkiksi tarkistamalla kaikki ruoka mitä tulee ja miettiä, mitä voi käyttää seuraavassa ruokailussa. Jos ruoka katsotaan puhtaaksi, se laitetaan kylmäkonttiin ja tarjotaan extrana seuraavassa ruokailussa. Tämä vähentää jonkin verran hävikin määrää. Kerran lämmitettyä ruokaa ei kuitenkaan lämmitetä uudelleen ja siitä tulee suurin hävikki.

24 kiloa nakkeja lounasruokaan lauantaina

Panssariprikaatin lounasravintola Rubenissa tarjoillaan kevyempää ruokaa kuin kentällä. Kentällä tarvitaan kaloripitoisempaa ruokaa kuin sisällä luokka- ja luentokursseilla. Toimistohommissa tarvitaan vähemmän energiaa kuin ulkona ryynätessä. Lauantaina tarjottiin metsäkurssilaisille lounaaksi nakkipastaa. Nakkeja ruokaan meni 24 kg.

Syksyn flunssakausi on iskenyt myös kenttämuonituskurssin osallistujamäärään. Kuudestatoista ilmoittautuneesta on mukana kymmenen. Homma saadaan hoidettua mutta jos porukkaa olisi enemmän, olisi aikaa myös levätä välillä. Puoli neljältä töihin herännyt kurssiporukka hoitaa huomattavan pirteän oloisena, vaikka taukoja ei ole ehditty pitää.

Napoleonin opeilla eteenpäin!

Jo Napoleon tunnusti aikoinaan sotilaan huollon tärkeyden sanoessaan ”armeija marssii vatsallaan”.  Jos ruoka loppuu, loppuu myös marssi. Huoltojoukot ja kenttämuonitus ovat tänäkin päivänä tärkeässä osassa toimivaa puolustusta. 

Kenttämuonitus-kurssin ensikertalainen Jusa Hyvärisen tunnelmia kurssin puolivälissä: ”Kyllä tätä tehdään rakkaudesta lajiin!”

Teksti: Jaana Siljander
Kuvat ja haastattelu: Tuomo Kasanen ja Jaana Siljander