MPK:n kautta on mahdollista harjoitella sähkövoimajärjestelmien käyttöä. Vallitsevassa maailmantilanteessa monia kiinnostaa se, millä tavalla sähkön tuottamiseen voi varautua ennalta.
Sähkövoimajärjestelmät ja kotitalouksien varautuminen sähkökatkoihin on herättänyt viime vuosina suurta kiinnostusta. Syyt ilmiölle ovat varmasti monen arvattavissa: kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja parin vuoden takainen energian hintojen raju kallistuminen saivat monet miettimään sitä, miten sähkö saadaan tulemaan oman kodin pistorasiaan.
MPK:ssa sähkövoimajärjestelmät, varavoimakoneet ja sähköturvallisuus ovat käsittelyssä useilla eri taitotason kursseilla. Panssariprikaatissa syyskuun lopulla järjestetyssä Hämeen Ilves 2025 -harjoituksessa aihepiiriä käsiteltiin Sähkövoimajärjestelmät 3 -kurssilla.
Kurssilla mukana oli Rebelvoltin peräkärrygeneraattori.
Sähkövoimajärjestelmiä neljän kurssin voimin
Sähkövoimajärjestelmät 3, tiiviimmin ilmaistuna SVJK3, on kertaava kurssi heille, jotka haluavat perehtyä erilaisiin sovellettuihin kohteisiin rakennettavien kenttäsähköverkkojen rakentamiseen. Osallistumisen edellytyksenä kurssilaisille on aiemmin suoritettu SVJK1-kurssi.
– Meidän kurssikategoriaamme kuuluu itse asiassa neljä erilaista SVJK-kurssia, taustoittaa harjoituksen johtaja Pentti Lehto.
SVJK1 on suunnattu etupäässä reserviläisille. Muita kurssia tarvitsevia voivat olla henkilöt, joiden tarvitsee käyttää esimerkiksi sodan ajan tehtävässään tai muissa toiminnassaan Puolustusvoimien sähkövoimajärjestelmiä, kuten voimakoneita, aggregaatteja ja kenttäsähköverkkoja. Kurssilla on mahdollisuus hankkia Puolustusvoimien edellyttämä lisenssi.
– Ykkönen on sellainen, sanotaanko ajokortti tähän sähkövoima-alalle, Lehto kiteyttää.
SVJK1 on avoin kaikille, joten mukana on usein niin sähköalan huippuammattilaisia kuin aiheesta muuten vain kiinnostuneita maallikoita. Lehdon mukaan tästä muodostuu ”kiva kombo”, kun kurssilaiset auttavat välillä toinen toisiaan.
– Autetaan kaveria, vaikka joku ei ehkä muista, mikä se voltti tai watti on, Lehto naurahtaa.
Ensimmäisen kurssin jälkeen innokkaat voivat jatkaa SVJK2-kurssille, joka on MPK:n oma kouluttajakoulutus. Lehdon mukaan kurssi on alku sille polulle, että pystyy myöhemmin toimimaan näillä kursseilla kouluttajana.
Tämänkertainen SVJK3-kurssi pitää sisällään soveltavia harjoituksia. Siihen lukeutuu erilaisia sähköistystehtäviä, jossa sähköjä tuodaan – ja välillä myös viedään poiskin harjoitustilanteen luomiseksi.
SJVK4 on taas sähkövoimajärjestelmäkurssien ”grande finale”. Se on MPK:n ja Puolustusvoimien yhdessä toteuttama harjoitus reserviläisille.
–- Sen kurssin jälkeen on mahdollisuus myöntää osallistujille opastajakoulutus eli opastajalisenssi. Silloin nämä henkilöt ovat niitä, jotka voivat ottaa vastaan esimerkiksi meidän ykköskurssilla näitä näyttöjä sitten, että kurssilainen saa käyttäjälisenssin.
Sähkövoimajärjestelmät 3 -kurssi teki tiivistä yhteistyötä muiden MPK-kurssien kanssa. Tehtäviin lukeutui mm. kenttämuonituskurssin sähköistäminen.
Rohkaisua aggregaatin käyttöön
Sähköstä ja sähkökatkoksista on lyhyt silta varautumiseen, joka tuli monelle suomalaiselle tutuksi koronakriisin aikana. Monesti puhutaan 72 tunnin varautumissuosituksista, mikä tarkoittaa sitä, että kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
– Kyllä se siinä on taustalla. Me keskitytään sähkökatkotilanteeseen, että miten voi kotona tai mökeillä sitten varautua.
Koronapandemian jälkeiset tilanteet maailmalla eivät ole ainakaan helpottaneet tilannetta. Lehdon mukaan maailmantilanne näyttää siltä, että ihmiset haluaavat varautua sähkön tuottamiseen.
MPK:n sähköaiheisesta kurssivalikoimasta löytyy muun muassa naisille suunnattu varavoimakone- ja sähköturvallisuuskurssi sekä kaikille avoin kansalaisen varavoimakonekurssi, missä pääpaino on siviilikalustossa. Päivän mittaisilla kursseilla käydään ensin sähköturvallisuutta ja varautumisasioiden teoriaa.
– Meillä on peräkärryssä siviilivoimakoneita, johtoja, jatkoroikkia, kulutuslaitteita eli ihan rautakauppatavaraa. Ja sitten iltapäivän aikana vedetään koneita käyntiin ja harjoitellaan!
Lehdon mukaan moni kurssilainen kertoo harkinneensa aggregaatin ostoa, mutta tarvittava rohkeus on ilman kurssia puuttunut.
– Saattaa olla, ettei ole ikinä edes vetänyt aggregaattia käyntiin, eikä tiedä mikä se on tai mitä sillä voit tehdä. Tällöin me pystytään aika kivasti vastaamaan niihin kysymyksiin, että mikä mihinkin, vaikka ei nyt tietenkään mitään merkkejä suositella.
Teksti: Rikhard Wacker
Kuvat: Helena Pilke