Siirry sisältöön
Sotilasasuinen nainen kantamassa pahvilaatikoita. Taustalla ulkomaalainen sotilasajoneuvo

Isäntämaatuen tehtäviin kuuluu esimerkiksi ulkomaisten joukkojen kaluston ja ihmisten huoltaminen. Sari Huotari purkamassa taistelumuonakuormaa. Kuva: Mikko Honkala/MPK

24.03.2026

MPK:n koulutetut RSOM-osaajat olivat mukana huolehtimassa kansainvälisten joukkojen vastaanottamisesta ja logistisesta tuesta Cold Response 26 -harjoituksessa. Isäntämaatuen koulutuksia järjestetään lähes kaikissa MPK:n piireissä.

Monikansallisessa Cold Response 26 ‑harjoituksessa testattiin Naton pohjoisen puolustuksen keskeistä osa‑aluetta: liittolaisjoukkojen vastaanottoa ja logistista yhteensopivuutta. MPK:n vapaaehtoiset olivat mukana harjoituksessa tukemassa Puolustusvoimia erilaisissa isäntämaatuen (HNS) ja RSOM‑tehtävissä (Reception, Staging, Onward Movement).

Jo ennen harjoitusta maahan saapuneille ranskalaisille ja italialaisille joukoille annetulla isäntämaatuella varmistettiin niiden kyky aloittaa harjoitus. Sen ohella reserviläisten tehtävät keskittyivät alkuvaiheessa 3. Logistiikkarykmentin tukemiseen ruotsalaisten joukkojen lainmukaisen ja turvallisen maahantulon varmistamisessa, marssiosastojen opastamisessa sekä kaluston määrän ja laadun sekä henkilöstön tarkastamisessa.

–Kun harjoitusjoukot on saatu turvallisesti harjoitusalueelle ja joukkojen koulutus käyntiin, liittyvät tehtävät kansainvälisten joukkojen ylläpitämiseen (sustainment), kertoo MPK:n reserviläisosaston vanhimpana toiminut Sari Huotari. Hän osallistui harjoituksen purkuvaiheeseen ja oli mukana valmistamassa joukkoja kotiinpaluuta varten.

–Ylläpidettävänä ja huollettavana ovat sekä ihmiset että kalusto. Käytännössä se tarkoittaa erilaisia jokapäiväiseen elämiseen liittyviä asioita (Real Life Support). Kalustolle esimerkiksi tarjotaan tarvittaessa huoltotukea tai polttoainetäydennyksiä. Osallistujien ruokahuolto on niin ikään aivan keskeisessä roolissa ja isäntämaatukea antavat reserviläiset huolehtivat esimerkiksi ennalta sovittujen taistelumuonatilausten ylijäämien varastoinnista. Kaikki tuki niin henkilöstölle kuin kalustolle myös dokumentoidaan asianmukaisesta. Näin tarjotun tuen kustannukset voidaan harjoituksen päätteeksi laskuttaa kitkatta, Huotari selventää.

Puolustusvoimat pyysi Cold Response -harjoitukseen henkilöstötukea MPK:lta, joka osoitti tehtäviin parikymmentä vapaaehtoista reserviläistä. Valinnoissa painotettiin Pohjois‑Suomen olosuhteet tuntevia reserviläisiä. Heidän osaamisensa tukee Puolustusvoimien tavoitetta vahvistaa vastaanottokykyä siellä, missä harjoitus järjestetään.

Monipuolistuva logistiikka‑alan koulutustarjonta

MPK:n logistiikan alan koulutuksissa on jo jonkin aikaa keskitytty kansainvälisten joukkojen maahantulon ja yhdessä toimimisen edellyttämien logististen tukitehtävien kouluttamiseen.

–Kansainvälisten joukkojen ja kaluston turvallinen maahantulo, joukkojen siirrot ja logistinen tuki maassaolo aikana sekä sujuva maasta poistuminen eivät onnistu ilman isäntämaan osaavien logistikkojen tukea. Näihin asioihin paneudutaan Puolustusvoimien tarpeisiin kehitetyissä RSOM-koulutuksissamme, kertoo MPK:n logistiikan koulutuksista vastaava koulutuspäällikkö Vesa Happonen.

–Cold Response 26 -harjoitus on erinomainen esimerkki operatiivisesta koulutuskumppanuudesta: MPK kouluttaa reserviläisiä ja Puolustusvoimat käyttää heidän osaamistaan tositoimiin, Happonen toteaa.

Hänen mukaansa liittokunnassa toimintojen ja tapojen standardointi on edellytys yhteensopivuudelle. –Koulutuksissa omaksutaan Nato‑yhteensopivat toimintamallit, käsitteet ja raportointitavat. Osaavat isäntämaatuen toimijat ovat näin mukana luomassa edellytyksiä saumattomalle yhteistoiminnalle.

MPK:n logistiikkakoulutusta on kehitetty suunnitelmallisesti yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Liittokunnan jäsenyyden myötä myös logistinen yhteensopivuus on noussut aiempaa merkittävämmäksi koulutustavoitteeksi.

–Nato-yhteensopivuuden kehittäminen yksilötasolla on jokaista reserviläistä koskeva tavoite tehtävästä ja toiminnan tasosta riippumatta, Vesa Happonen.

Tervetuloa mukaan isäntämaatuen osaajien joukkoon!

Reserviläisten siviilielämässä hankkima koulutus ja työkokemus ovat arvokas resurssi isäntämaatuen tehtävissä. Liittolaisjoukkojen vastaanotto vaatii laajaa henkilöstöpohjaa sekä osaamista niin sotilas- kuin siviilialoiltakin.

–MPK:n isäntämaatuen tehtäviin koulutetuista on muodostettu osaajien pooli. Yhteistä poolilaisille on, että Puolustusvoimilla on mahdollisuus käyttää meitä kansainvälisten joukkojen tarvitsemissa isäntämaatuen tehtävissä silloin, kun se poolilaisille itselle sopii. Tältä pohjalta olemme mukana myös Cold Response 26 -harjoituksessa, kertoo Sari Huotari.

Lähes kaikki MPK:n piirit järjestävät RSOM-koulutusta. Kokemus logistiikan alan tehtävistä kuten kuljetusalalta tai varastoinnin puolelta voi olla osallistujalle eduksi, mutta ei välttämätöntä.

–Henkilökohtaiset ominaisuudet mielestäni ratkaisevat: pitää pystyä sietämään epävarmuutta ja pystyä tekemään päätöksiä, sillä tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Jos ulkomainen joukko saapuu päivää suunniteltua aiemmin tai lähteminen viivästyy, pitää reserviläisjoukon kyetä ratkaisemaan tilanne ja suunnittelemaan toimintansa uudelleen, Huotari toteaa.

–Ja toki pitää pystyä hoitamaan asiat englanniksi, hän lisää. Suosittelen lähtemään rohkeasti mukaan! Kiinnostavan koulutuksen lisäksi pääsee mukaan hyvään porukkaan ja saa mahdollisuuksia olla mukana etujoukossa luomassa toimintaedellytyksiä kansainvälisten ja suomalaisten joukkojen yhteiselle harjoittelulle.

–Näinkin olemme mukana vahvistamassa Suomen ja liittokunnan yhteistä valmiutta, Sari Huotari summaa.

RSOM-koulutustarjontaan voit tutustua tämän linkin kautta. MPK > Koulutuskalenteri