Linnoittamisella ja naamioinnilla suojataan sekä sotilaita että heitinkalustoa.
Syyskuisena viikonloppuna Hämeen Ilves 2026 -harjoituksessa MPK:n kranaatinheittimistön perusteet -kurssilla on harjoiteltu Parolannummella panssariprikaatin maastossa.
Kosteassa maastossa vapaaehtoisten reserviläisten joukko on kaivanut kahdelle kevyelle 81 millimetrin kaliiperiselle kranaatinheittimelle poterot, joiden suojiin on helppo maastoutua vihollisen tulelta, ilmavalvonnalta sekä nykyaikaisilta taivaalta niskaan hiipiviltä drooneilta. Vaikka kurssilla ei ammuta, jokainen taistelija on tarttunut innokkaasti lapioon tai levittänyt naamiointiverkkoa peittämään ja piilottamaan kranaatinheittimien sijainteja keskellä metsää. Huolto on järjestetty hyvin, kenttälounas on nautittu ja kenttäpullot on täydennettävissä harjoituksen aikana.
Kurssi on syventävä ja tarkoitettu aktiivireserviläisille. Kurssilaisilla on aiempaa kokemusta heittimistä, mutta mukana on toki heitäkin, jotka ovat aiheesta vasta innostuneet.
Kurssinjohtaja, lahtelainen reservin luutnantti Leo Aarrevaara, 28, kertoo, ettei sää kuitenkaan juurikaan ole vaikuttanut linnoittamiseen, vaan pikemminkin maan alta löytyvät kivet ovat olleet esteinä. Aarrevaara kertoo, että talvella tilanne olisi haastavampi. Luutnantti Aarrevaaran mukaan linnoittaminen on todella tärkeä asia nykyajan sodankäynnissä. Linnoittamisen lisäksi kurssilla on tarkoitus harjoitella naamiointia ja illalla pimeätoimintaa. Raskas linnoittaminen tekee hänen mukaansa toiminnasta turvallista, vaikkakin kahden aseman työstäminen kesti noin neljä tuntia.
Lämpökameroilta suojaan
Kurssilla kaivuutöissä ahkeroiva pioneeritaustainen vantaalainen reservin alikersantti Mikko Vesa, 48, toteaa, että on vanhentunutta käytäntöä toimia kranaatinheittimen kanssa avomaastossa ilman linnoittamista ja naamiointia. Hänen mukaansa poteroiden kaivaminen on onnistunut lapiolla hyvin, ja vastaan tulleita isompia kiviä on saatu poistettua rautakangella. Vesan mukaan lämpökameroilta ja tutkilta on nykyään pyrittävä suojautumaan hyvin ja perusteellisesti.
– Suosittelen kurssia, on kivaa puuhaa ja tehdään sitä, mikä intissä oli hauskaa, toteaa Vesa.
Putki piiloon
Kranaatinheittimien suhteen kokenut riihimäkeläinen reservin alikersantti Toni Alenius, 36, puolestaan kertoo naamioinnin lomassa tiivistäen, että linnoittamisessa on tärkeintä saada heittimen putki pois maan pinnalta. Poterossa sekä taistelija että kranaatinheitin ovat hänen mukaansa aina paremmassa suojassa. Naamioinnilla pyritään estämään keskeisesti sitä, että vihollinen ja droonit huomaisivat tuliaseman. Hän toteaa drooneilta suojautumisen olevan yksinkertaisuudessaan piiloon menemistä ja liikkumatta olemista.
Teksti: Lauri Kyllönen
Kuvat: Mimmi Heikkinen ja Lauri Kyllönen
