Yhteistyöllä vahvempia arjen turvallisuustaitoja Toimija Niini26-harjoituksessa

Teksti: Sari Mastromarino

MPK Lounais-Suomen ja Naisten Valmiusliiton yhteistyö näkyi käytännössä Arjen turvallisuuskurssilla, joka järjestettiin osana Toimija Niini 2026 -harjoitusta 14.–16. elokuuta. Monipuolisella kurssilla harjoiteltiin taitoja, joita jokainen voi tarvita tavallisessa arjessa tai yllättävässä poikkeustilanteessa.

Arjen turvallisuus muodostuu monesta asiasta. Siihen kuuluvat esimerkiksi kyky tunnistaa vaaratilanne, perustiedot auttamisesta ja varautumisesta sekä ennen kaikkea rohkeus toimia silloin, kun jotakin tapahtuu.

Toimija Niini 2026 -harjoituksessa järjestetty Arjen turvallisuuskurssi tarjosi osallistujille mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja sekä teoriassa että käytännössä. Kurssin kokonaisuuteen kuuluivat kyberturvallisuus, alkusammutus, hätäensiapu, katuturvallisuus ja itsepuolustus, henkinen resilienssi sekä kotivara.

Kurssinjohtaja Mia Kiviluoma kuvailee kurssilaisia innostuneiksi, motivoituneiksi ja keskusteleviksi.

– Vaikka mukana oli teoriaosuuksia, osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan ja esittivät paljon kysymyksiä. Kouluttajilta saatiin hyviä käytännön esimerkkejä, jotka auttoivat ymmärtämään käsiteltäviä asioita, Miia kertoo.

Keskusteleva ilmapiiri teki koulutuksesta vuorovaikutteista. Turvallisuustaitoja ei käsitelty vain yleisellä tasolla, vaan niitä pohdittiin osallistujien omien kokemusten ja mahdollisten arjen tilanteiden kautta. Kun teoria yhdistettiin käytännön esimerkkeihin ja harjoitteluun, opitut asiat jäivät paremmin mieleen.

MPK ja Naisten Valmiusliitto täydentävät toisiaan

Kurssinjohtaja Mia Kiviluoma ja koulutuspäällikkö Antti Koskela itsepuolustusharjoituksessa. Yhteistyö näkyi kurssilla niin suunnittelussa kuin käytännön koulutuksessakin. Kuva: MPK/ Sari Mastromarino

Kurssi toteutettiin Naisten Valmiusliiton ja MPK yhteistyönä. Mia Kiviluoma nosti yhteistyön yhdeksi kurssin onnistumisen tärkeimmistä tekijöistä.

Naisten Valmiusliitolta hän sai kurssin toteuttamiseen tarvittavat valmiit pohjat ja materiaalit. MPK koulutuspäällikkö Antti Koskela puolestaan oli tiiviisti mukana ohjelman suunnittelussa ja kurssin käytännön toteutuksessa. Mian tukena toimi lisäksi kokenut kurssinvarajohtaja Päivi Tuhkalainen.

– Minun ei ole tarvinnut olla yksin. Olen saanut Naisten Valmiusliitolta tarvittavat pohjat, ja MPK:n Antti on ollut koulutuspäällikkönä tiiviisti mukana. Ohjelmaa on suunniteltu yhdessä, Mia kiittelee.

Yhteistyössä yhdistyvät Naisten Valmiusliiton kokemus naisille suunnatusta turvallisuus- ja varautumiskoulutuksesta sekä MPK:n koulutusjärjestelmä, kouluttajaverkosto ja käytännön harjoitusten toteuttamiseen tarvittava osaaminen.

Toimiva yhteistyö näkyi kurssilaisille monipuolisena ja johdonmukaisesti etenevänä kokonaisuutena. Samalla se antoi uudelle kurssinjohtajalle turvallisen mahdollisuuden ottaa vastuuta ja hyödyntää ympärillä olevan kokeneen joukon tukea.

Kurssinjohtajakoulutuksesta suoraan vastuutehtävään

Mia Kiviluoma suoritti kurssinjohtajakoulutuksen edellisessä Toimija Niini -harjoituksessa. Nyt hän johti ensimmäistä kertaa Arjen turvallisuuskurssia.

Ensimmäinen kurssinjohtajatehtävä ei Mian mukaan kuitenkaan tuntunut yksinäiseltä tai kohtuuttoman jännittävältä. Hänen ympärillään oli kokenut organisaatio, jonka osaamiseen ja tukeen pystyi luottamaan.

Kurssinjohtajana Mia vastasi kokonaisuuden etenemisestä, mutta kurssia rakennettiin ja toteutettiin yhdessä. Tässä konkretisoituu samalla yksi MPK koulutustoiminnan vahvuuksista: koulutuksessa opittuja asioita pääsee soveltamaan käytäntöön ja vastuuta voi ottaa vähitellen kokeneempien toimijoiden tukemana.

Kurssinjohtajana toimiminen on myös osa vapaaehtoisten osaamisen kehittymistä. Uudet vastuunkantajat ovat tärkeitä, jotta suosittuja kursseja voidaan järjestää jatkossakin ja koulutustoiminta voi vastata kasvavaan kysyntään.

Käytännön harjoitukset tekivät vaikutuksen

Alkusammutusharjoituksessa havainnollistettiin, kuinka vaarallisesti rasvapalo leimahtaa, jos sitä yritetään sammuttaa vedellä. Kuva: Mia Kiviluoman videosta

Kurssin ohjelma alkoi kyberturvallisuusosuudella. Sen jälkeen osallistujat pääsivät harjoittelemaan turvallisuustaitoja erilaisilla käytännön rasteilla.

Alkusammutuksessa harjoiteltiin muun muassa palavan ihmisen sammuttamista sammutuspeitteellä sekä rasvapalon turvallista sammuttamista. Rasvapalon yhteydessä havainnollistettiin myös sitä, mitä tapahtuu, jos palavaa rasvaa yritetään sammuttaa vedellä.

Veden aiheuttama suuri tulenlieska teki osallistujiin vaikutuksen. Konkreettinen havainto muistuttaa tehokkaasti siitä, miksi rasvapaloa ei koskaan pidä sammuttaa vedellä. Harjoituksen jälkeen oikea toimintatapa ei jäänyt vain teoriatiedoksi, vaan osallistujille syntyi selkeä käsitys väärän sammutustavan seurauksista.

Hätäensiapuosuudessa harjoiteltiin toimintaa tilanteissa, joissa toinen ihminen tarvitsee nopeasti apua. Harjoitukset antoivat mahdollisuuden opetella toimintajärjestystä ja auttamista turvallisessa ympäristössä kouluttajien ohjauksessa.

Kurssin myöhemmässä vaiheessa opittuja asioita yhdistettiin turvallisuusradalla. Siihen sisältyi erilaisia tilanteita, joissa osallistujien piti tunnistaa tapahtunut, arvioida tilanne ja ryhtyä tarvittaviin toimiin. Yhtenä harjoituksena oli savuava auto, jossa oli tajuton ihminen.

Tällaisissa tilanteissa ratkaisevaa ei ole ainoastaan yksittäisen tekniikan muistaminen. Osallistujan täytyy samalla havainnoida ympäristöä, huolehtia omasta turvallisuudestaan, hälyttää apua ja aloittaa tilanteen vaatimat toimet.

Katuturvallisuudessa tärkeintä on tilanteen hallinta

Katuturvallisuus- ja itsepuolustusosio oli yksi kurssin ajankohtaisista ja kiinnostusta herättäneistä kokonaisuuksista. Harjoituksissa osallistujat pääsivät turvallisesti kokeilemaan suojaavia toimintatapoja, irtautumista ja fyysisiä tekniikoita.

Harjoittelussa painotettiin kuitenkin sitä, ettei fyysinen toiminta ole ensimmäinen vaihtoehto. Tärkeintä on tilanteen ennakointi, ympäristön havainnointi, omien rajojen ilmaiseminen ja tilanteen rauhoittaminen puhumalla.

Osallistujille opetettiin selkeä toimintamalli siihen, miten uhkaavaa tilannetta lähestytään ja kuinka tilanteen kärjistyminen pyritään ensisijaisesti estämään. Fyysisiä tekniikoita tarvitaan vasta silloin, jos muut keinot eivät riitä ja tilanteesta on päästävä turvallisesti pois.

Kurssilla käsiteltiin lisäksi väkivallan kohtaamista ja väkivaltatilanteen näkemistä sivullisena. Kyseessä ovat kaksi erilaista kokemusta, jotka asettavat toimintakyvylle erilaisia vaatimuksia. Harjoittelemalla voidaan madaltaa kynnystä toimia ja vähentää sitä lamaannusta, jonka yllättävä tilanne voi aiheuttaa.

Harjoittelu antaa rohkeutta toimia

Koulutuspäällikkö Antti Koskela harjoittelemassa vapautumista oman jälkikasvunsa otteesta – itsepuolustustekniikoita havainnollistettiin kurssilaisille käytännössä. Kuva: MPK/Sari Mastromarino

Koulutuspäällikkö Antti Koskela oli mukana kurssin suunnittelussa ja toimi myös yhtenä sen kouluttajista. Hänen haastattelussaan nousi esiin käytännön harjoittelun merkitys: turvallisuutta koskeva tieto on tärkeää, mutta todellinen toimintavarmuus syntyy vasta tekemällä.

Harjoituksissa osallistuja voi kokeilla, miten itse toimii yllättävässä tilanteessa. Samalla hän saa kouluttajalta palautetta ja mahdollisuuden yrittää uudelleen. Turvallisessa koulutusympäristössä tehty harjoitus voi myöhemmin ratkaisevasti helpottaa toimintaa oikeassa tilanteessa.

Toimija Niini26-harjoituksessa olivat mukana myös hänen kaksi poikaansa, jotka ovat MPK aktiivikouluttajia. Kolmen saman perheen jäsenen toimiminen kouluttajina kertoo osaltaan siitä, kuinka vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa osaaminen, motivaatio ja halu auttaa voivat siirtyä myös sukupolvelta toiselle.

Turvallisuuskoulutuksen tarkoituksena ei ole luoda mielikuvaa siitä, että jokaisen pitäisi selviytyä vaikeista tilanteista yksin. Tavoitteena on antaa valmiuksia tunnistaa tilanne, huolehtia omasta turvallisuudesta, kutsua apua ja tehdä sen jälkeen se, minkä omilla taidoillaan pystyy.

Suuri kysyntä kertoo koulutuksen tarpeesta

Arjen turvallisuuskurssin ajankohtaisuudesta kertoo sen suuri kysyntä. Kurssin kaikki 25 paikkaa täyttyivät nopeasti, ja jonoon jäi peräti 27 hakijaa. Suuren kiinnostuksen vuoksi Säkylään järjestettiin toinen vastaava kurssi.

Osallistujamäärät osoittavat, että käytännönläheiselle turvallisuus- ja varautumiskoulutukselle on selkeä tarve. Ihmiset haluavat oppia taitoja, joista on hyötyä omassa kodissa, työpaikalla, liikenteessä ja muissa tavallisissa toimintaympäristöissä.

Kurssin suosio kertoo myös siitä, että turvallisuus kiinnostaa laajasti. Osallistujaksi ei tarvitse tulla valmiina osaajana. Kurssille tullaan nimenomaan oppimaan, kysymään ja harjoittelemaan yhdessä muiden kanssa.

Arjen turvallisuuskurssin osallistujat yhteiskuvassa Niinisalon varuskunnassa. Taustalla Tykistökoulun edustalla muistomerkkitykkeinä olevat 210 H 17 -järeät haupitsit. Kuva/MPK Antti Koskela

Palautteesta aineksia seuraaville kursseille

Kurssilta kerätty palaute käydään läpi ja sitä hyödynnetään tulevien kurssien kehittämisessä. Mia pitää palautetta tärkeänä, sillä sen avulla voidaan tunnistaa sekä hyvin onnistuneet asiat että ne kohdat, joita kannattaa seuraavalla kerralla vielä parantaa.

Ensimmäinen Arjen turvallisuuskurssi kurssinjohtajana antoi Mialle arvokasta kokemusta. Samalla osallistujat saivat viikonlopun aikana laajan kattauksen tietoja ja käytännön taitoja, jotka voivat auttaa toimimaan rauhallisemmin ja määrätietoisemmin yllättävissä tilanteissa.

Toimija Niinissä järjestetty kurssi osoitti, mitä parhaimmillaan syntyy, kun eri toimijoiden osaaminen yhdistetään yhteisen tavoitteen ympärille. Naisten Valmiusliitto toi kokonaisuuteen oman turvallisuus- ja varautumiskoulutuksensa, MPK tarjosi koulutusympäristön ja kokeneet kouluttajat, ja motivoituneet osallistujat tekivät kurssista aktiivisen ja keskustelevan.

Arjen turvallisuus rakentuu tiedosta, harjoittelusta ja uskalluksesta toimia. Tällä kurssilla se rakentui myös hyvästä yhteistyöstä.