Paikallispuolustus on osa paikallisjoukoilla toteutettavaa Suomen puolustusjärjestelmää. Paikallisjoukkojen vahvuutena ovat paikallisjoukot, joka koostuu oman alueensa erityispiirteet tuntevista paikallisista toimijoista. Poikkeusoloissa nämä joukot organisoidaan paikallispataljooniksi, jotka perustetaan valmiutta kohotettaessa.
Haastattelimme Paikallispataljoonan esikuntatyöskentelyn jatkokurssin kurssinjohtajaa Jari Kangasta, joka toimii harjoituksen paikallispataljoonan esikuntakurssin kurssinjohtajana. Kangas vahvistaa, että paikallispataljoonan tehtäviin kuuluu tyypillisesti kohteen suojaus, aluevalvonta, kohteen perustaminen sekä viranomaisyhteistyö, joka näkyy esimerkiksi virka-aputehtävinä poliisin, pelastuslaitoksen tai rajavartioviranomaisten suuntaan. Mikäli joutuisimme poikkeusoloihin, paikallispataljoonien keskeinen tehtävä olisi joukkojen perustaminen, viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan keskeisten asioiden ja toimintojen turvaaminen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Uhkaskenaarioista kysyttäessä Kangas kertoo, että niitä on monenlaisia, lähtien tavanomaisista tilanteista, joissa viranomaiset saattavat tarvita turvayhteistyötä ja tukea. Paikallispataljoonan rooli on toimia osana paikallispuolustusta. Myös maakuntakomppania, joka on reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista ja muista vapaaehtoisista muodostettu joukko, on yksi esimerkki. Nokian vesikriisissä vuonna 2007 maakuntakomppania oli mukana auttamassa paikallisia vedenjakelussa.
Kangas korostaa, että paikallispuolustuksessa reserviläisillä on iso rooli. Myös hieman vanhempien reserviläisten paikallistuntemus, siviilielämän osaaminen ja heidän verkostonsa ovat hyvin keskeisessä osassa, ja niitä voidaan hyödyntää yhteiskunnan kannalta tärkeillä tavoilla. Ylipäätään koulutuksiin osallistuu monenlaisia ihmisiä laajalta alueelta. Tälläkin kurssilla on osallistujia esimerkiksi Oulusta. Lisäksi osallistujat ovat nuorempia, mikä on mieluisa huomio. Suurimmat motivaatiotekijät osallistumiseen näyttävät olevan maanpuolustustahto ja oman osaamisen kehittäminen sekä halu oppia uusia taitoja.
Turvallisuustilanteen muuttuminen näytä suuremmin vaikuttaneen osallistumiseen tai tullut muuten erityisesti esille, Kangas sanoo. Toki nykyinen turvallisuustilanne on realiteetti, jonka kaikki tietävät ja tiedostavat, ja kurssien sisältöä kehitetään tarpeen mukaan.
Teksti: Nina Lilja, Sirpa Aitoaho ja Satu Mäkelä, kuva: Nina Lilja