”Usein luonnossa liikkuessa miettii, missä olisi hyvä väijypaikka”

11.12.2024
kaksi tiedustelijaa metsän siimeksessä

”Huomasitko, tuo lintu ilmoitti heti että olemme täällä”, tiedustelu- ja sissitoiminta -kurssin johtaja Jarno Metso kysyy hiljaa varajohtaja Hannu Hirsivaaralta.

”Joo, se oli viimeksi tuolla toisella puolella”, Hirsivaara vastaa vaimeasti. Miehet kuuntelevat vielä hetken linnun säksätystä, sitten Metso jatkaa lyhyttä johdatusta tiedustelutoimintaan.

Tiedustelijoiden keskeisimpiä ominaisuuksia ovat rauhallisuus ja tietoisuus ympäristöstä, jota tulee tarkkailla koko ajan ja painaa havainnot tarkasti mieleen. Metsän suojassa etenevä partio sulautuu maastoon mahdollisimman saumattomasti. Tiedustelijat eivät ilmoita tulostaan, eivät herätä huomiota paikalla ollessaan, ja eivätkä jätä jälkiä käynnistään. Heidän tavoitteensa on pysyä piilossa ja siten turvassa. Jo huomatuksi tuleminen vaarantaa tehtävän, ja taistelutilanteet ovat eri maailma – jos tiedustelija joutuu tulikosketukseen, on jotain mennyt pieleen.

Olemme syksyisen metsän siimeksessä, jossa Metso ja Hirsivaara ovat selvästi mukavuusalueellaan. Molempien miesten maastotakin hihaa koristaa havu merkkinä varusmiehenä hankitusta sissikoulutuksesta, ja koulutuskokemustakin tiedustelu- ja sissitoiminnasta miehillä on yhteensä kolme vuosikymmentä. Luonnon kanssa sopusoinnusta olemisesta ja ympäristön tiedostamisesta on tullut jo elämäntapa, Metso kertoo hyödyntävänsä taitojaan esimerkiksi villieläinten tarkkailussa.

Tiedustelutaidot kasvavat ennen muuta kokemuksen kautta, ja harjoituksissa partioon sijoitetaan usein konkareita ja ensikertalaisia yhteen. Monilla uusillakin osallistujilla on kokemusta luonnosta liikkumisesta, mutta syvä sukellus tiedustelijan mielenmaisemaan vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Useimmat palaavatkin metsän siimekseen taitojaan hiomaan harjoitus toisensa jälkeen.

On tullut aika tavata meitä piilossa odottavat tiedustelijat. Kurssinjohtaja Metso johdattaa meidät pientä polkua pitkin eteenpäin, kunnes antaa käsimerkin pysähtyä. Tiedämme että meitä tarkkaillaan, mutta vasta sovitut eleet saavat tiedustelijat nousemaan esiin. Välimatkaa välillämme on vain muutamia metrejä.

Tapaamamme tiedustelijat ovat tässä harjoituksessa kouluttajana toimiva Ilmari ja kurssilainen Sami, joista turvallisuussyistä kerrotaan tässä jutussa vain etunimet. Molemmilla on takana useita jo useita harjoituksia, ja miehistä huokuu samanlainen rauhallisuus ja sopusointu metsän kanssa kuin kurssin johtajistakin.

”Ihan hyvin on harjoitus mennyt, maastoa ja kohteita on saatu tiedusteltua, ei ole jääty kiinni ja sääkin on ollut ihan ok”, Ilmari kertoo partion kuulumisista harjoituksen puolivälissä.

Tiedustelu- ja sissitoiminnassa miehiä kiehtoo erityisesti sen monipuolisuus ja jatkuva kehittyminen. Luonto, sää ja harjoituksen muut elementit ovat aina erilaisia, ja joka kerralla oppii jotain uutta. Sami pohtii tiedustelutoiminnan tuovan mieleen muistoja lapsuuden metsäleikeistä, toki nyt aikuisena vakavammalla pohjavireellä, ja kertoo hiippailun ja tarkkailun vieneen hänetkin mennessään:

”Usein, muulloinkin kuin harjoituksissa, luonnossa liikkuessa miettii, missä olisi hyvä väijypaikka, tai mistä menisi mahdollisimman huomaamaton etenemisreitti.”

Katso video: Tiedustelijoiden jokainen askel ja liike on tarkkaan harkittu

Molemmilta miehiltä on kasvoillaan hymy, ja Olemuksesta välittyy innostus ja motivaatio, vaikka molemmilla on päällä noin 40 kilon taakka varusteita, ja haasteita syksyisessä maastoharjoituksessa riittää. Kosteus tekee metsänpohjasta liukkaan, ja illat pimenevät aikaisin. Tiedustelijoiden toiminta jatkuu pitkälle aamuyöhön saakka, ja kun hämärä laskeutuu, hiljaa ja huomaamattomasti liikkuminen vaikeutuu. Näkökyvyn heiketessä kuuloaisti terävöityy ja pienetkin äänet kuulostavat kovilta. Pimeässä myös kompuroinnin ja loukkaantumisen vaara kasvaa. Partion on liikuttava hyvin tiiviisti yhdessä, sillä näköyhteys edellä kulkijaan voi kadota jo muutaman metrin välimatkalla.

Sekä Sami että Ilmari ovat myös metsästyksen ja ammunnan harrastajia. Sami on osallistunut MPK:n ampumakoulutuksiin, ja Ilmari on hiljattain laajentanut harrastustaan sovellettuun reserviläisammuntaan.

”Vaikka tiedustellessa ampumaan joutumista viimeiseen asti vältelläänkin, on hyvä tietää hallitsevansa aseen käsittelyn tarvittaessa”, hän pohtii.

Lyhyt haastatteluhetki on ohi, ja on tullut aika laskea partio jatkamaan tehtäväänsä. Kiitämme Ilmaria ja Samia, ja kurssinjohtaja Metso alkaa johdattaa meitä pois tapaamispaikalta. Vajaan kymmenen metrin kävelyn jälkeen olan yli vilkaistessa silmiin piirtyy vain hiljainen metsä, joka on jo kätkenyt tiedustelijat suojaansa.

Teksti: Reima Kallinen
Kuva: Anne Keinänen
Video: Lotta Sandroos

Arkisto

25.09.2022

Sokka irti