Tulenjohtajan ensisijainen työkalu ei ole rynnäkkökivääri, vaan käsisuuntakehä ja kartta.

Lauantaina Hämeen Ilveksen tulenjohtokurssilla on käynnissä rastikoulutus, jonka aiheina ovat laseretäisyysmittari, maalinpaikannuslaite MPL15 ja käsisuuntakehä. Niiden hallinta on tulenjohtajalle ensisijaisen tärkeää, sillä piirun heitosta tulikomennossa voi seurata yli kymmenen metrin heitto maalialueella.

Osattavan teorian määrä onkin melkoinen.

– Tulenjohtajalta vaaditaan matemaattista osaamista ja hyvää hahmotuskykyä, vaikka tulenjohtajan tehtävät ovatkin melko loogisia, kertoo kurssilainen Jussi Martin, joka on tullut kurssille ilman aikaisempaa tulenjohto-osaamista.

Martinin sai tulemaan kurssille uteliaisuus aselajia kohtaan sekä halu oppia uutta. Erityisesti tulenjohdon matemaattinen puoli kiinnosti matematiikasta tohtoriksi väitellyttä Martinia. 

– Kurssi on antanut hyvän yleiskuvan tulenjohdon tehtävistä, Martin kertoo.

Teoriasta käytäntöön

Kurssi aloitettiin perjantaina teoriaosuudella, joka jatkui vielä lauantaina aamupäivällä.

Teoria lähti liikkeelle perusteista, muun muassa koordinaattien lukemisesta ja tulikomentojen rakenteista ja lyhenteistä, kertoo reservin alikersantti Marika Tuulivuori, joka on kurssilla niin ikään ilman aikaisempaa tulenjohto-osaamista.

Sunnuntaina on tarkoitus tehdä soveltavia harjoituksia, joissa käytetään kaikkea kurssilla opittua. Kurssin tavoitteena on, että kurssilaiset tuntevat epäsuoran tulen käytön osana joukkueen taistelua.

Alle vuosi sitten varusmiespalveluksesta kotiutunut Tuulivuori kertoo, että hänellä ei ollut kurssille kummempia ennakko-odotuksia, mutta pettymys kurssi ei todellakaan ollut.

– Erityisesti tulenjohdossa käytettävät laitteet olivat mielenkiintoisia. Kurssista on varmasti hyötyä sodan ajan sijoituksessani ohjusilmatorjunnan parissa, Tuulivuori kertoo.

Teksti: res. alik. Simola
Kuvat: Juha Korkeila, Milla Packalen ja res. alik. Simola