Armeija marssii vatsallaan on vanha viisaus, joka korostaa huollon ja muonituksen tärkeyttä. Tätä toteuttaa Hämeen Ilves 2021 -harjoituksessa kenttähuoltokurssi kahdeksan osallistujan vahvuudella. He vastaavat viikonlopun aikana noin kahdensadan muun kurssilaisen kenttämuonituksesta.

Kävimme paikan päällä tutustumassa kurssiin ja haastattelemassa harjoituksen riihimäkeläistä johtajaa Henrik Ekrothia sekä kurssille osallistuneita tamperelaista alikersantti Lemmettyä.

Sianlihaton ruokavalio yleistyy

Erikoisruokavaliot eivät tuota ongelmaa kenttäolosuhteissakaan, kunhan ruokailijat muistavat ilmoittaa niistä ajoissa. Yleisimmät pyydetyt erikoisruokavalitot ovat gluteeniton, maidoton tai kasvisruoka – sekä nykyään yhä useammin sianlihaton annos.

Voiko erikoisruokavaliota noudattava osallistua harjoituksiin ilman, että tarjottavan ruuan kanssa tulee ikäviä yllätyksiä?

– Ehdottomasti voi, vastaavat Ekroth ja Lemmetty yhteen ääneen.

Kurssilaisten ei tarvitse olla myöskään huolissaan siitä, että kurssilla pitäisi olla nälässä. Päinvastoin: annosten iso koko saattaa yllättää, varsinkin Intin perusteita naisille -kurssilaiset. Jokaiselle on tarjolla ravintoa yli 3000 kilokalorin edestä päivässä kurssin luonteesta riippumatta.

Kunnollisella kalustolla maastoon

Moderni kenttäkeittiö on paljon muutakin kuin soppatykki. Ekroth ja Lemmetty esittelevät muun muassa kontin kokoista jääkaappipakastinta, joka pystyy tarvittaessa tuottamaan oman sähkönsä ja toimimaan itsenäisesti pidempiäkin aikoja maastossa.

Lisäksi erityistä kiitosta saa kenttäkeittiö M13, jonka avulla saadaan lähes ammattikeittiömäiset olosuhteen maastoon kuin maastoon. Kunnollinen kalusto onkin tärkeää, kun ruoka valmistetaan maastossa, eikä hygieniatasosta voida tinkiä. Kylmäkontit pitävät kylmäketjun katkeamattomana, ja kenttäkeittiö M13 suojaa ruoanvalmistuksen muun muassa sateelta ja pölyltä.

Pitkää päivää hyvällä porukalla

Muonituksen päivä alkaa jo aamulla kello neljän aikoihin ja päättyy iltayhdeksän jälkeen, kun iltapalat on saatu jakeluun. Senkin jälkeen on vielä paperitöitä, kertovat Ekroth ja Lemmetty. Pitkät päivät eivät kuitenkaan tunnu liian raskailta. Jokaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä, ja toisia pyritään auttamaan aina tarvittaessa. On helpompaa, kun voi luottaa, että kaikki hoitavat työnsä.

Hyvä yhteishenki nousi useammankin kerran esille, ja sitä pidettiin yhtenä tärkeänä syynä miksi MPK:n kursseille hakeudutaan.

Ensimmäistä kertaa kenttähuoltokurssille osallistuva Hakala on samoilla linjoilla. Kysyttäessä, suosittelisiko hän kurssia ystävilleen, Hakala painottaa nimenomaan niitä ystäviä, joille yhteishenki on tärkeässä roolissa. Hyvä yhteishenki oli selvästi aistittavissa kurssilaisia seurattaessa.

Mukaan toimintaan?

Varsinaisia esitietovaatimuksia kenttähuoltokurssille ei ole, mutta voimassaoleva hygieniapassi laajentaa tehtävien monipuolisuutta, kertoo Ekroth. Lemmetty nyökyttelee vieressä ja kannustaa aiheesta kiinnostuneita rohkeasti tutustumaan MPK:n koulutuskalenteriin ja ilmoittautumaan huollon kursseille.

– Näitä hommia ei voi harjoitella simulaattorissa, hän sanoo.

Teksti: Petteri Korsow
Kuvat: Jouko Liikanen