21.10.2024
Vellamo, tuo Kalevalan tarustosta tuttu veden emäntä / veden neiti / veen emonen, jota kalastajat palvovat hyvän saaliin toivossa ja jolta purjehtijat pyytävät suotuisia purjehdussäitä, on saanut oman nimikkoharjoituksen MPK:n Meripuolustuspiirin kurssikalenteriin. Pari päivää aiemmin Suomen yli pyyhkäisseen syysmyrskyn jälkimainingit huuhtoivat vielä harjoituksen alussa Upinniemen rantoja: vedet velloivat sekä kovat 14 m/s tuulet pyyhkivät rannikkoa varsinkin perjantaina. Sadekuurotkin valelivat aluetta säännöllisin väliajoin. Liekö myrsky saattanut Vellamon itsensäkin hieman kuohuksiin; purjehdussäät olivat nimittäin varsin rivakat, eikä ainakaan varuskuntaravintolassa näkynyt mitään viitteitä kalansaaliista. Harjoitusviikonloppuun osallistui kaikkiaan liki pari sataa kurssilaista kouluttajineen, ja lisäksi reserviläisillä oli samaan aikaan useita omia vapaaehtoisia harjoituksia (VEH) varuskunnassa ja sen lähialueilla. Viikonlopun aikana hiottiin taitoja ja opittiin uutta mm. seuraavilla MPK:n järjestämillä kursseilla:
Tämänkertaiselle kurssille osallistui poikkeuksellisen paljon myös naisia. Moni heistä oli käynyt aiemmin Kansalaisen varavoima-kurssin, ja useimpien taustalla oli ainakin jonkin verran teknistä osaamista. Se ei kuitenkaan ollut vaatimus, vaan kurssi soveltuu kaikkien oman elämänsä insinöörien lisäksi muillekin sähkovoimakoneista ja toimivan kenttäsähköverkon rakentamisesta kiinnostuneille. Teoriatunneilla käsiteltiin sähkötekniikan perusteita, maadoitusjärjestelmiä, sähköturvallisuutta sekä sähkövoimakoneiden ja kenttäsähköverkkojen käyttöohjeita. Kouluttajat olivat niin osaavia, että jopa opetusta seurannut tiedottaja, jolla on teknisten asioiden suhteen ”lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet” (lue: lähtötaso 0), koki useita ahaa-elämyksiä ja tunsi pienen lampun syttyvän päänsä päällä! Teoriaosuuden jälkeen siirryttiin maastoon tekemään soveltavia harjoituksia ja rakentamaan kenttäsähköverkkoja. Lopuksi kurssin osallistujat antoivat näyttöjä sekä yksilö- että ryhmätehtävissä. Hyväksytyn näytön antaneet saivat lisenssin, joka oikeuttaa heidät käyttämään Puolustusvoimien sähkövoimalaitteita. Todella hyödyllinen ja opettavainen kurssi!
Kymenlaakson laivastokilta -aktiivit saapuivat lauantaina tutustumaan Upinniemessä vielä toistaiseksi majailevaan L-vene Sommaröhön. Siihen ryhdyttiin välittömästi tekemään tarvittavia kunnostustöitä, jotta alukselle voidaan hakea CE-sertifiointi ja ottaa se heti keväällä käyttöön. Alus tullaan siirtämään Kaakkois-Suomeen, itäiselle Suomenlahdelle, jossa sitä voidaan käyttää koulutus- ja kuljetustehtävissä. On hienoa, että Sommarö saadaan jälleen arvoiseensa käyttöön ja että alukselle saadaan koottua osaava ja motivoitunut miehistö. Nyt alusrouva on nojannut ahterinsa tukevasti talviteloille pukkien varaan. Se odottelee lisäkunnostusta sekä varmaankin jo kaipailee aikanaan mereltä saapuvia keväisiä tuulahduksia sekä muuttolintujen paluuta, jotka ennakoivat sen pääsyä takaisin veden syleilyyn. Muuttolintulennoston osalta tosin oli vasta menoliikenne käynnissä: lukuisia melko leväperäisesti muotoutuneita hanhiauroja lensi kaakattaen ylitse tuon tuostakin. Toivotaan, että kevät koittaa ensi vuonna varhain ja että kaikki kunnostustoimet Sommarössä sujuvat kuin Strömsössä konsanaan, sillä vesille on linnakevenosenkin mieli.
Meritiedustelu-, merivalvonta- ja tulenjohtokurssilla harjoiteltiin mm. itsenäisen partion toimintaa, tähystystiedustelua sekä tulenjohdon perusteita sekä näiden kouluttamista. Kakkoskurssin syventäviä käytännön harjoituksia tehtiin nyt saaristossa ja rannikolla.
Syysmyrsky veti parhaillaan viimeistä häntäänsä rannikon yli: vedet velloivat, dramaattisen näköiset tummat pilvet jahtasivat toisiaan pimenevällä taivaalla ja merellä kävi kova tuuli kurssilaisten merikuljetuksen lähtiessä matkaan. Oli ”synkkä ja myrskyinen yö”, mutta Jurmo -luokan alus kiidätti kurssilaiset nopeasti ja turvallisesti saariston suojaan, juuri niin kuin sen kuuluukin tehdä. Sisällä aluksen hämärässä kidassa vallitsi niin autenttinen tunnelma, että ainakin allekirjoittaneella nousivat niskavillat väkisinkin hieman pörhöön mielikuvituksen noustessa siivilleen. Siinä pimeällä merellä, aalloilla jyskäävän aluksen uumenissa, taistelutoverien istuessa vieressä vakavina ja äänettöminä aseineen ja kaikkine metsältä tuoksuvine varusteineen nousi väkisinkin mieleen ajatus siitä, miltä tuntuisi jos kyseessä olisikin tositilanne ja oltaisiin oikeasti menossa tehtävälle… Näin ei onneksi toki ollut, mutta siltä varaltahan juuri on harjoiteltava ja opeteltava oikea toiminta kaikkine kikkoineen ennalta, jotta tilanteen vaatiessa kaikki tietävät miten toimia ja osaavat tehdä kaiken tarvittavan jopa pimeimmissä ja haastavimmissa olosuhteissa – niin yksin kuin yhdessä. Perille päästyä rantauduttiin ja purettiin varusteet nopeasti maihin sekä siiryttiin välittömästi metsän suojaan. Iltaöinen toiminta tapahtui jotakuinkin uppopimeässä ja oli todella hyvää harjoitusta. Viikonlopun edetessä ilma alkoi vähitellen kirkastua ja kaikki tiedustelu- ja valvontatoimet sujua hieman helpommissa olosuhteissa. Saatiinpa sateen jälkeen ihailla upeaa sateenkaartakin sekä illalla aivan punaisenaan loimottavaa auringonlaskua. Sotilaallisten taitojen hiomisen ohella päästiin vielä bonuksena nauttimaan syksyisen rannikon upeimmasta luonnosta taisteluvarustuksessa. Aika hyvä diili, eikö vain?
Taistelu rakennetulla alueella -jatkokurssilla harjoiteltiin taktista toimintaa sekä ulkona että rakennuksen sisällä. Koulutuksessa käytiin läpi ja harjoiteltiin mm. rakennuksen lähestymistä ja toimintaa sen ulkopuolella, sekä sisäänmenoa ja toimintaa rakennuksessa. Tavoitteena oli oppia toimimaan osana partiota, ryhmää ja joukkuetta. Koulutukseen kuului myös ampumaradalla suoritettu ammuntaosuus MPK:n aseilla.
Koska MPK:n toiminta edelleen laajenee ja kursseja järjestetään aiempaa enemmän, tarvitaan tietenkin lisää vapaaehtoisia kouluttajia, jotta kurssit saadaan vietyä asiantuntevasti läpi ja kaikki halukkaat kurssilaiset koulutettua. Viikonlopun MPK Kouluttajakurssi (K1) ja MPK Kurssinjohtajakurssi (K2) palvelivat näitä päämääriä ja niiltä valmistui uusia osaavia MPK:n kouluttajia ja kurssinjohtajia.
Johdon ja huollon tukikurssi piti jälleen koko harjoituksen pyörät pyörimässä. Kurssilla perustettiin, huollettiin ja purettiin kaikki viikonlopun kurssit. Luokassa pidettiin yllä tilannekeskusta (TiKe), jossa tuotettiin ja ylläpidettiin ajankohtaista tilannekuvaa johdon tueksi. Lauantaina oli tarjolla myös väliaikakoulutusta. Tällä erää aiheena oli sisäampumasimulaattori (SAS), jossa päästiin harjoittelemaan omaa tähtäystä ja osumatarkkuutta niin kiväärillä kuin singollakin. Harjoittelu tapahtui valitussa skenaariossa, joka suunniteltiin jäljittelemään tosielämässä mahdollista tilannetta moien muuttujien, mm. maiseman ja sääolosuhteiden osalta. Varsinkin ammuntakierroksen jälkeinen analyysi sisälsi paljon hyödyllistä informaatiota ja havainnollisti hyvin oman toiminnan onnistumista. Huollon tukikursseille mahtuu aina mukaan, joten mikäli huollon tehtävät kiinnostavat, ilmianna itsesi Hannu Kekkoselle (050-3489363 tai hannu.kekkonen (at) auto-uuttera.fi ) ja liity mukaan hyvään porukkaan!
MERIPP:n seuraava iso harjoituskokonaisuus on marraskuussa järjestettävä AHTI 24 -harjoitus. Kalevalasta tuttu Ahti, tuo aaltojen kuningas ja veden sekä kalojen haltija, oli muuten Vellamon puoliso. Niinpä tasa-arvon hengessä on kummallekin omistettu oma viikonloppunsa. Tarjolla olevat kurssit löytyvät MPK:n koulutuskalenterista osoitteessa mpk.fi Varaa sieltä omasi ja tule mukaan yhteiseen toimintaan maanpuolustuksen hyväksi!
Teksti: Kaisa Usvasaari
Kuvat: Kaisa Usvasaari, A-P Manninen
Harjoituksen logo: Kai Savolainen