Herätys soi kello 3.30. Kenttähuoltokurssi valmistautuu päivän tehtäviin. Kurssin tarkoitus on antaa valmiudet 300–400 henkilön maastomuonittamiseen puukäyttöisiä keittimillä usealle eri muonitusyksikölle ja opastaa tarvittavat kenttähygienian ylläpitämiseen kenttäolosuhteissa.
”Tehtävämme on järjestää kenttämuonitus maastossa oleville joukoille. Tänä viikonloppuna maastossa on noin 160 henkilöä, joiden muonitusvastuu on yhdeksällä kurssilaisella.”, kertoo kurssin johtaja Henrik Ekroth, joka esittelee meille kenttämuonituksen saloja.
Saavumme teltalle, josta nousee savua ja herkullinen tuoksu. Teltan uumenista paljastuvat laitteet, joissa kenttämuona valmistetaan. Pääkeittimenä toimii 150 litran kippikattila, ja kalustoon kuuluu myös kaksi 70 litran kiinteää kattilaa ja yksi 30 litran kattila.
Savuttavasta teltasta paljastuu kenttäkeitin. Oikealla on kylmäkontti, jossa on jääkaappi ja pakastin.
Tänään lounaaksi tarjoiltiin lihapullapataa, ja päivälliseksi kinkkurisottoa. Puolustusvoimien muonitus perustuu patoihin, keittoihin ja muhennoksiin, sillä niiden toteuttaminen on helppoa ja edullista. Yhdelle kurssilaisen muonille on Ekrothin mukaan varattu hintaa noin viisi euroa.
Kenttämuonituksesta on hyötyä myös arkiruokailussa
Kenttämuonittajan taidot auttavat myös siviilielämässä, ja siviilielämän taitoja voi hyödyntää kentällä. Ekroth on ammatiltaan suurtalouskokki. Siviilissä hän kokkaa 15 000 ihmiselle, joten 300–500 ihmisen muonittaminen harjoituksissa tuntuu enemmänkin lomailulta. Esimerkiksi kenttämuonituksessa käytettäviä reseptejä voi Ekrothin mukaan hyödyntää myös arjen ruokailussa.
”Ruoan ei tarvitse aina olla gourmet’ta – tavallista kotiruokaa kokkaamalla voi säästää pitkän pennin”, kurssinjohtaja vinkkaa.
Ekrothin mielestä paras kenttämuona on lihapullapata. Sen sijaan kurssille osallistuvan Juho Porolan suosikiksi varusmiesajoilta on jäänyt kinkkukiusaus. Maastossa se valmistetaan kuivatuista perunasuikaleista. Erilaiset kuivatut elintarvikkeet ovat hyödyllisiä kenttämuonituksessa niiden säilyvyyden vuoksi, ja juuri sen takia niitä kannattaakin hyödyntää myös arjessa.
Ekroth suosittelee varautumaan myös poikkeuksellisiin tapahtumiin ja perehtymään erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin valmistautumiseen. Kotona olisi hyvä olla kotivaraa niin, että sillä pärjätään 72 tuntia. Syötäväksi hän suosittelee säilykkeitä ja kuivattuja tuotteita, jotka oikein säilytettynä säilyvät hyvinkin pitkiä aikoja.
Huolellisuutta vaativaan työhön kaivataan sisukkaita ja aktiivisia tekijöitä
”Kukaan ei huomaa jos onnistumme, mutta jos epäonnistuisimme, sen huomaisivat kaikki. Nälkä on pahin vihollisemme.”
Porola ja Ekroth ovat molemmat aktiivisia reserviläistoimijoita. Esimerkiksi Ekroth on viettänyt kaikki tähänastiset syyskuun viikonloput eri harjoituksissa. Säännöllinen harjoituksissa käyminen ylläpitää jo hankittuja kenttämuonitustaitoja – kuten laitteiston käyttämistä.
Kenttämuonituskurssilla vaaditaan sitkeyttä – harjoituksen aikana herätään aikaisin ja käydään nukkumaan myöhään. Pitkät päivät voivat vaatia veronsa, mutta tämä ei näy tapaamistamme muonittajista. Toimiva kenttämuonitus on erittäin tärkeää, sillä sen puutteellisuudella on vaikutusta kaikkeen.
”Kukaan ei huomaa jos onnistumme, mutta jos epäonnistuisimme, sen huomaisivat kaikki. Nälkä on pahin vihollisemme”, kertoo Ekroth.¨
”Lämpimän ruuan puuttumisella on myös vaikutusta yleiseen mielialaan, mikä korostuu etenkin kylmällä säällä”, Porola lisää.
Juha Porola on kenttämuonituksen konkari.
Kuvat: Joona Viholainen
Teksti: Erika Kilpeläinen