Onko aina pakko huutaa? – MPK:n kohteensuojauskurssilaisten tunnelmia

13.10.2024
Kaksi sotilaspoliisia paketoimassa kohdehenkilöä

Kohteensuojaus on paljon muutakin kuin huutamista ei-toivotuille henkilöille kulunvalvontapisteellä. Se on kokonaisvaltaista vastuuta varuskunnan turvallisuudesta ja kulunvalvonnasta. Uusi haaste kohteen suojaamiselle tulee ilmasta – dronet ovat yleistyneet eikä niihin kovakaan huuto tehoa.

Ystävällisestä neuvonnasta voimankäyttöön

Harjoituksessa käydään läpi tehokkaat otteet aseellisen tunkeutujan taltuttamiseen, aseista riisumiseen, kiinniottoon sekä paketointiin. Espoolaisen kurssinjohtajan Lasse Rousin, 44, mukaan harjoituksesta on hyötyä myös hänen siviiliammatissaan teknologiayrityksen toimitusjohtajana. Hän korosti kokonaisvaltaisen strategisen riskin hallinnan tärkeyttä kohteensuojauksessa.

Kurssille Tampereelta tullut 25-vuotias Ksenia Koulik on taustaltaan sotilaspoliisi, kuten monet muutkin kurssilaisista. Hän korosti kertaamisen hyödyllisyyttä sekä uuden oppimista. Tällä kurssilla hän pääsi auttamaan ammuntaharjoitussimulaation toteutuksessa.

– Kansainvälisesti vakiintuneet eleet ja sanat kuten käden ojentaminen pysähtymisen merkiksi toimivat yleensä, mutta myös Google-kääntäjästä voi olla apua, Ksenia sanoo.

Jos kohtelias puhe tai terävä käskyttäminen ei tehoa, puolustusvoimilla on lain mukainen oikeus voimankäyttöön. Aseistetun henkilön kohdalla käskytys alkaa heti, ja johtaa yleensä kiinniottoon.

Kangasalalaisen Pekka Salon, 42, mukaan puhuttaminen ja käskyttäminen kuuluvat yleisesti kohteensuojaustehtäviin, mutta siinä pyritään ratkaisukeskeisyyteen.

– Alkuun asiakaspalvelumaisen ystävällisesti, ja mikäli asioita ei ala tapahtumaan, niin tyyli muuttuu käskytykseksi ja äänenpaino kovenee. Jos käskyttäminen ei tehoa, voimankäyttö voi olla seuraava askel. Siinä mennään voimankäyttöohjeistuksen mukaisesti.

Salon mukaan kohteensuojauskurssin paras oppi siviilielämään on tiimitaitojen kehittyminen. Harjoitusten pituudet vaihtelevat kahdesta päivästä reilun viikon harjoituksiin. Pitkäkestoisissa kohteensuojauksissa johtajat ylläpitävät joukon suorituskykyä ja keskittymistä tehtävien vaihtelulla ja vuorotuksella.

– Tärkeää, että johtajat pyörittää vuoropalettia ja omalta osaltaan pitää yllä hyvää ryhmähenkeä ja motivoi kavereita, vaikka koulutettavilla on harvoin ongelmia motivaation kanssa.

Kuvassa Ksenia Koulik, Lasse Rousi ja Pekka Salo

Kuvassa vasemmalta oikealle Ksenia Koulik, Lasse Rousi, Pekka Salo

 

Teksti: Taneli Karjula, Nina Lilja ja Tuula Tuhkanen
Kuvat: Taneli Karjula
Video: Heidi Piippo