Hämeen Ilves – harjoituksessa on mukana yli neljäsataa osallistujaa. Miten harjoituksessa taataan turvallisuus kun mukana on myös aseita ja ajoneuvoja? Onko MPK:n kursseilla turvallista olla?
Sunnuntaiaamuna Parolannummi herää kirpeään syyssäähän. Nurmikot ovat kuurassa ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Lentokentän laidalta kuuluu huuto: ykkönen valmiina! Hetken päästä kolme heitintä laukaistaan ja kranaatit lentävät taivaalle.
Ei kai täällä kovilla ammuta? Ei ammuta ja se on yksi osa harjoitusturvallisuutta. Kranaatinheittimistö käyttää harjoituskranaatteja jotka lentävät vain muutaman metrin. Lisäksi ammunnassa on paikalla kantahenkilökuntaan kuuluva tulitoimintojen johtaja jota ilman yksikään kranaatti – vaikkakin harjoitusversio – ei lentäisi metriäkään.
Lupa oppia ja tehdä virheitä
Kaikki Hämeen Ilveksen osallistujat ovat harjoituksessa opettelemassa uutta tai kertaamassa vanhaa. Jotta jokaiselle jää harjoituksesta onnistunut fiilis, on tärkeää että kursseilla sallitaan oppiminen ja virheidenkin tekeminen.
Kysyimme kahdelta kurssilaiselta mielipiteitä kurssin turvallisuudesta. Ensimmäistä kertaa MPK:n kurssille mukaan tullut Markku Majanen totesi, että hyvät järjestelyt luovat turvallisuudentunnetta. Epäsuorantulen kurssilla oli käyty niin EA-koulutus kuin pelastautumisharjoiutuskin. Riskejä on helppo minimoida, jos toimintatavat ovat selkeitä ja järkeviä.
Markku Majanen, 22, osallistui ensimmäistä kertaa MPK:n harjoitukseen.
KRH-kurssin ensikertalainen, espoolainen Seppo Haapanen painotti toiminnan sopeuttamista olosuhteisiin. Talviliukkailla kranaatinheittimistön miehistön ei kannata juosta jotta koko porukka ei joudu paikattavaksi.
Espoolainen Seppo Haapanen on ollut MPK:n toiminnassa mukana jo pari vuotta.
Siviilissä erityisluokanopettajana toimiva KRH- kurssin kurssinjohtaja Oskari Schöning kiteyttää: “Kaava ja rutiinit tuovat turvaa”. Kurssinjohtajana Schöning haluaa luoda sellaisen ilmapiirin, että kaikilla on mukavaa ja kaikki uskaltavat tehdä virheitä.
KRH-kurssin johtaja Oskari Schöning korosti rutiinien ja kaavojen tärkeyttä.
Vaitiolositoumus -mitä ihmettä?
Kursseilla vaanivat vaarat eivät koske vain fyysistä terveyttä, vaan myös käsiteltyä informaatiota. MATI2 -kurssia ympäröi salamyhkäisyyden verho. Luokkatilassa ei saa kuvata, omia muistitikkuja ei tuoda ja kännykätkin jätetään parkkiin tilan ulkopuolelle. Kaikki tämä turvaa tottakai johtamis- ja viestijärjestelmän koulutuksen ja käytön ja sen, että tieto joukkojen sijainnista säilyy turvallisesti. Kurssilaiset allekirjoittavat myös vaitiolositoumuksen. Tämä porukka on mahdollisesti Hämeen Ilveksen mystisintä!
Kurssinjohtaja Markus Luoma kertoo, että kurssilaisille käydään läpi myös reserviläisen yleinen tietoturvaohje ja sosiaalisen median ohje. Lisäksi johto- ja viestijärjestelmän käyttöön liittyy pakollisena COMSEC-tietoturvakoulutus joka varmistaa sekä tietoturvallisuuden että operaatioturvallisuuden.
MATI2-kurssin kurssinjohtaja Markus Luoman mukaan kurssilla noudatetaan aina ajankohtaisia turvallisuusmääräyksiä.
Turvallisuussuunnitelma luo kaikelle toiminnalle pohjan
Kurssinjohtajat ja kouluttajat tekevät kursseilleen turvallisuussuunnitelman jossa paikannetaan kurssikohtaiset riskit ja ja toimintasuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelma käydään läpi kurssilaisten kanssa ja tunnistetut riskit nostetaan esiin. Epäsuorantulen kurssilla maalinsuuntauslaitteen lasersäde muodostaa isoimman riskin – sillä kun ei sovi sohia ihan miten vaan. Kranaatinheittäjillä suurin riski on kompastuminen maastossa. Onnistuneessa harjoituksessa riskit on tunnistettu ja kurssien läpivienti on turvallista kaikille.
Harjoituksen johtaja Jyrki Rohamo seuraamassa Kranaatinheittimistön perusteet- ja epäsuorantulen käytön- kurssien yhteisharjoitusta.
Teksti: Erika Lehtonen, Dominic Saari
Kuvat: Dominic Saari