Vaativaa, antoisaa ja mieltä virkistävää – tällaista on olla vääpeli, joita ilman kurssit eivät kulkisi

22.06.2022

Kun MPK:n kursseista puhutaan, puhe kääntyy monesti joko kurssilaisiin tai kurssinjohtajiin. Ensin mainittujen tehtävänä on keskittyä opetettavien asioiden omaksumiseen, ja jälkimmäiset vastaavasti suunnittelevat kurssien annin ja pitävät huolen siitä, että opetus sujuu asianmukaisesti.

Mukana operoi kuitenkin kolmaskin taho, joka pysyy taka-alalla mutta jota ilman kaikki olisi paljon hankalampaa. Jonkun on huolehdittava, että kurssilaiset saavat asianmukaiset varusteet ja paikalle saadaan ajoissa syötävää. Jonkun täytyy olla opastamassa, jos kurssilaiselle tulee kysyttävää, vaikka parkkipaikoista tai aikatauluista.

Tällaiset asiat ovat vääpelin vastuualuetta. Näin asiaa kuvailee Eija Eriksson, joka suoritti vääpelikurssin marraskuussa 2021 ja ryhtyi kevätkaudella tositoimiin.

“Kävin ensin MPK:n muilla kursseilla ja sain sitä kautta kokemusta tästä toiminnasta. Mietin sitten, mikä olisi seuraavaksi hauska paikka kouluttautua, ja kun pidän panssarivaunuista, katsoin Parolan tarjontaa”, Eriksson kertoo. Parolassa järjestettiin vääpelikurssi ja Eriksson tuumasi, että sillä tavalla voisi olla hyödyksi.

“Nykyinen maailmantilanne on saanut monet miettimään, miten he voisivat olla avuksi maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Samaa olen pohtinut minäkin. Siksi tämä tuntui hyvältä valinnalta.”

Erikssonin mukaan vääpeli on parhaimmillaan lähes huomaamaton. Tarkoitus ei ole olla näkyvästi esillä vaan huolehtia siitä, että aikataulussa pysytään ja kaikenlaisista ongelmista selvitään.  Kun kurssivaatteet ovat oikeaa kokoa, varusteet toimivat, ruoassa otetaan allergiat huomioon ja muut vastaavanlaiset asiat ovat jonkun hallinnassa, kaikki mukana olijat voivat keskittyä omaan hommaansa.

 

 

 

 

 

 

“Joskus saatetaan tarvita joku vaikkapa jakamaan aseita tai hankkimaan polttopuita, ja nekin ovat vääpelin asialistalla”, Eriksson sanoo.

Niinpä vääpeliltä edellytetään organisointikykyä, järjestelmällisyyttä, määrätietoisuutta ja luovuuttakin. Ennen kaikkea täytyy osata tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tarvitaan tilannetajua, eikä vääpelin tehtäviä voi hoitaa aina yhdellä ja samalla tyylillä.

“Maalaisjärjellä selviää pitkälle”, Eriksson sanoo.

“Nämä ovat aivan tavallisia asioita, mutta niitä saattaa olla päällä monta yhtaikaa. Kaikkien lankojen täytyy pysyä vääpelin käsissä, ja jokaisesta langasta saattaa joku nykiä jotain. Itse nautin siitä, kun on tällainen tilanne.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eriksson kannustaa kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan vääpelikurssia. Sitä kautta pääsee takuuvarmasti tärkeiden tehtävien kimppuun, ja jos homma ei tunnu sopivalta, ei siinä mitään menetäkään.

“Ei voi sanoa ennalta, kuka sopii vääpeliksi ja kuka ei. Tässäkin toimessa paranee kokemuksen myötä, ja kun on iloinen mieli ja ilmapallo, niin sellaisella ajattelutavalla homma kulkee sujuvasti”, Eriksson sanoo.

“Ehkä sillä tavalla voisi kiteyttää, että jos on rohkeutta kokeilla uusia asioita, pärjää vääpelinä aivan varmasti.”

Palkitsevinta on kurssilaisilta tuleva kiitos, kun kaikki on sujunut hyvin. Eriksson lisää, että toimessa on omanlaisensa terapeuttinen ulottuvuus, kun pääsee irtautumaan täysin arkielämästä.

“Kun olen kurssilla vääpelinä, en ajattele yhtään päivätyöhön liittyviä asioita. Se on hyvin virkistävää. Mielen päällä voi olla paljon kaikenlaista, mutta työasioita ei ollenkaan”, Eriksson sanoo.

“Nytkin olin viikonloppuna hommissa, ja kaikesta työstä huolimatta siitä sai tietynlaista henkistä lepoa ja mielen virkeyttä. Ja mukavahan kurssilla on olla, kun on samanhenkistä porukkaa ympärillä. Kaikenlainen yhdessä tekeminen on ihmiselle hyvästä.”

Kuvat ja teksti: Saku Schildt

• Jaa
• Tweet