Siirry sisältöön

13.10.2020

Maanpuolustuskoulutus – MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri järjesti ”Mikä meitä uhkaa?” – seminaarin perjantaina 2.10.2020.

Seminaarin tavoitteena oli parantaa osallistujien kokonaisturvallisuuden riski- ja uhkaymmärrystä. Seminaari oli ensisijaisesti kohdennettu Uudenmaan alueen turvallisuus- ja varautumistehtävissä toimiville virkamiehille ja huoltovarmuuskriittisten yritysten turvallisuusvastaaville. Seminaari toteutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hybridimallina; 136 osallistujasta 36 oli paikan päällä Etelä-Suomen aluehallintoviraston auditoriossa tietyin turvajärjestelyin loppujen seuratessa seminaaria etänä.

Suomen kokonaisturvallisuuden konsepti yhdistää viranomaisia, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin edustaja. Kolmannen sektorin järjestötoiminta antaa kansalaisille toisaalta operatiivisia valmiuksia toimia, mutta myös vahvistaa henkistä puolta, resilienssiä. Kaikkien näiden turvallisuustoimijoiden panosta tarvitaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamisessa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa kuten poikkeusoloissakin.

Seminaarissa kuultiin myös kuinka Covid 19-pandemia on vaikuttanut eri toimijoihin ja millaisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin on jouduttu ryhtymään.  Näitä kokemuksia kuultiin niin valtioneuvostotasolta, HUSista kuin Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Viranomaiset ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen tilanteen edessä. He ovat joutuneet siirtymään varautumisesta valmiuteen ja jopa valmiuslainsäädännön käyttöönottamiseen hyvinkin nopealla aikataululla. Tämä on edellyttänyt tiettyjä muutoksia ja rytmin vaihtoa mitä tulee aikatauluihin ja päätöksentekoon huomioiden kuitenkin mm. hallituksen toimintakyky sekä kansalaisten turvallisuus ja oikeudet. Tehtäviä on jouduttu priorisoimaan ja henkilökunnalta on vaadittu aivan uudenlaista joustokykyä.

Kuitenkin jo kriisin aikana on hyvä aloittaa mietintä siitä, mitä tämän jälkeen. Nyt on katsottava millaisia oppeja ja kokemuksia saatiin esim. ensimmäistä kertaa käyttöönotetusta valmiuslaista ja sen toimeenpanosta.  Tilannekuvan luomisen ja ylläpidon merkitys tuli lähes kaikissa esityksissä esille; sen koordinointi ja oikea-aikaisuus ovat kultaakin arvokkaampaa tietoa häiriö- tai kriisitilanteissa. Monessa esityksessä tuli esille myös sellainen huomio, että valmiussuunnittelussa ei välttämättä ole varauduttu tämänkaltaiseen pitkittyneisiin tilanteisiin.

Koronapandemia ja sen hoito ovat vieneet merkittävästi voimavaroja yhteiskunnassamme ja tilanne voi jatkua vielä pitkään. Samalla kuitenkin hyvä muistaa, että muut yhteiskuntamme elintärkeitä toimintoja uhkaavat tai niitä heikentävästi vaikuttavat tekijät eivät ole poistuneet minnekään. Näistä kuultiin esityksiä mm. Huoltovarmuuskeskukselta, Suojelupoliisilta ja KRP:ltä.

Tilaisuus sai kiittävän palautteen niin paikalle tulleilta kuin striimin päässä olevilta. Kaikki järjestelyt ja striimaus toimivat moitteettomasti ja turvallisuuteen oli satsattu kaikilla mahdollisilla keinoilla. Uutta oli myös yhteistyön aloittaminen Stadin ammattiopiston kanssa ja oppilaitoksen turvallisuusvalvojaopiskelijat olivat seminaarissa harjoittelijatehtävissä.

MPK ESMPP järjestää 7.11. uuden seminaarin Viranomaisyhteistyö – opit koronaviruksesta alueellisena poikkeustilanteena, joka on tarkoitettu kaikille Suomen kansalaisille, joita kiinnostaa korona-ajan vaikutus kansalliseen turvallisuuteen, viranomaisyhteistyöhön ja varautumiseen. Tervetuloa!

Seminaari moderaattorina toimi kontra-amiraali evp Timo Junttila

 

Seminaarin avasi MPK:n puheenjohtaja, professori Mika Hannula

 

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen esitelmöi aiheesta Varautumisesta valmiuteen – valmiuslainsäädännön käyttöönottaminen ja kehittäminen

 

HUS:n hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä esitti seikkaperäisesti kevään tapahtumat COVID-19 terveysturvallisuuden häiriötilanteesta ja varautumisesta syksyyn

 

FT eversti evp Martti J Kari peilasi esityksessään Venäjän nykytilaa ja ehkä tulevaisuuttakin historian kautta

 

Energia-asiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta esitelmöi voimahuollon ja tietoliikenteen häiriöiden merkittävistä vaikutuksista nyky-yhteiskunnan toimivuudelle. Energia-ala elää voimakasta murrosta ja energiahuollossa kyberturvallisuus noussut keskiöön ja sen näkökulmasta tulevat uhat: esim. digitalisaatio ja keskinäisriippuvuus. Huoltovarmuuskeskuksen huoltovarmuusverkostossa on valtava vahvuus. Poolit vahvistavat varautumissuunnittelua ja ohjaavat miettimään hyvissä ajoin. Yhteiset harjoitukset ovat yhtenä varautumisen kivijalkana. Niissä luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän ja viranomaisten verkostomaiselle yhteistoiminnalle vakavissa häiriötilanteissa ja niiden ennakoinnissa. Samalla perehdytään viranomais- ja yhteistyörakenteiden toimintaan ja tiedonvaihtojärjestelmiin

 

Kansanedustaja ja komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva kertoi ”Maanpuolustusvelvoite 2020+, Yleisen asevelvollisuuden kehittäminen ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen” komitean työstä.

 

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Suojelupoliisin uudesta roolista turvallisuus- ja tiedustelupalveluna

 

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot antoi katsauksen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sen kehitysnäkymiin ja megatrendeihin

 

Teksti: Jaana Lähteenmäki

Kuvat: Petri Parviainen

Arkisto

  • No categories