Siirry sisältöön

14.12.2023

MPK on kouluttanut kokonaisturvallisuutta ja edistänyt vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta jo 30 vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut mukaan monta toimijaa, kouluttajaa ja tekijää, jotka ovat omalla vapaaehtoistyöllään vaikuttaneet merkittävästi MPK:n kurssien ja maanpuolustuskoulutuksen toteutumiseen. Juhlavuoden kunniaksi esittelemme nyt heistä muutamia Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin alueelta.

Ossi Laakkonen

– Olen Ossi Laakkonen ja olen parinkymmenen vuoden ajan asunut Joensuussa. Perhettä on kolme lasta, vaimo ja jaloissa pyörii pari kissaa. Taustaltani olen ICT-alan ammattilainen ja parin kymmenen vuoden jälkeen siirryin tutkimus- ja tuotekehitystehtävistä töihin ammattikorkeakouluun vuonna 2021. Nyt olen melkein valmis ammatillinen opettaja ja tulevaisuudessa tulen opettamaan tietojenkäsittelyä ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Intin kävin 90-luvun puolivälissä Keuruulla Keski-Suomen viestipataljoonassa. Intin jälkeen opinnot ja työt teki monen vuoden tauon maanpuolustusharrastukseen, tosin PV kyllä muisti heti kotiutumisen jälkeen parilla pitkällä harjoituksella.

Vuonna 2006 ”löysin” MPK:n kurssit ja siitä asti olen ollut niiden kohtuukäyttäjä. Alkutaival MPK:ssa oli hyvin hiljainen ja kursseja tuli joinakin vuosina yksi, jos sitäkään, mutta 2011 aktivoiduin sitten vähän enemmän. Taisi suunnilleen samaan aikaan alkaa myös minun MAAKK-taival muutaman vuoden ajaksi. Ensimmäinen kurssi kalenterin mukaan oli POHJANMAANLINJA VI – sissi-tiedustelukurssi, joka oli silmät ummessa hyppy täysin tuntemattomaan, mutta kaikesta kurjuudesta huolimatta näin jälkeen päin muistellessa se oli erittäin opettavainen viikonloppu. Vastaanotto MPK:n toimintaan ja kursseille on ollut erittäin hyvä ja porukkaan on päässyt helposti sisään. Paljon on tullut tuttuja näissä piireissä.

MPK:ssa olen ollut vähän joka tehtävässä ja nykyisin enimmäkseen kurssinjohtajan/kouluttajan hommissa. Tulee kyllä käytyä itsekin kursseilla, jos aikaa sattuu löytymään. Tällä hetkellä eniten aikaa vie joukkojen perustamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen. Viestiosaaminen on kokenut tekniikan ja laitteiden kehittyessä aikamoisen inflaation, valitettavasti. Onneksi työelämässä pääsee seuraamaan viestintäteknologioidenkin kehitystä, joten ei pääse tippumaan ihan kokonaan kyydistä.

Tulevaisuutta MPK:ssa en ole sen kummemmin miettinyt mutta ainakin toistaiseksi on tarkoitus jatkaa koulutushommissa ja voihan se olla että joskus kun omaa aikaa tulee lisää, voisin opiskella jonkun uuden koulutusalan.

Vapaaehtoinen maanpuolustus merkitsee minulle ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja olemista, kaiken lisäksi samanhenkisten seurassa. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja siihen liittyvä koulutus varmistaa sen että meillä Suomessa on osaavia ja kykeneviä reserviläisiä ja heidän on mahdollista kouluttaa itseään jatkuvasti, kuten nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa täytyy tehdä jos aikoo pysyä kehityksen mukana.

Terveisenä toiminnasta kiinnostuneille sanoisin, että MPK tarjoaa paljon muutakin kuin mudassa ryynäämistä ja ampumista eli ns. sotilastaitoja ja kurssitarjontaa löytyy, jos ei nyt ihan vauvasta vaariin, niin ainakin aikuisuuden kynnykseltä sinne vaariin asti. Rohkeasti mukaan kokeilemaan.

Ossi Laakkonen on toiminut pitkään kouluttajan ja kurssinjohtajan monipuolisissa tehtävissä Joensuun koulutuspaikalla.

Jussi Tuovinen

– Olen Jussi Tuovinen, Tuovis Jussi, Kuopion koulutuspaikka, asuinkunta Lapinlahti ja siellä Korpijärven kylä. Entinen maajussi, nykyinen metallijussi ja yleismies Tuovinen. Karjalan Jääkäri henkeen ja vereen. Reservin sotilasmestari.

Päädyin MPK:n toimintaan aikoinaan kun Mustosen Jari houkutteli umpihankijotokselle Nurmekseen. Siellä Sotinpuron ja Yöttäjän maisemissa iski havunneula ihoon, josta sairastuin krooniseen MPK-tulehdukseen. MPK ry muistaakseni pomppasi ensimmäisenä silmään Reserviläinen-lehdestä. Ensimmäinen kurssi oli tämä edellä mainittu ”Operaatio umpihanki” Sotinpuron ylimalkaisella alueella. Sen jälkeen tuli ihan kirjeellä kutsu osallistumaan kohteensuojauskurssille Iisalmen asevarikolle. Osallistuinkin sinne ja viimeistään silloin se oli menoa. Siis rakkautta ensi silmäyksellä. Tässä paikassa täytyy mainita kapt evp Heikki Vartiainen, joka oli silloin PV:n virassa ollessaan kouluttajana kurssilla. Hän loi sen hengen, että jatkuvuus oli taattu. Sitten menikin monta vuotta kohteita suojellessa. Enemmän tai vähemmän ammattitaitoisesti. Mutta koko ajan opittiin uutta. Varsinkin sen jälkeen kun saimme aisapariksemme ja harjoitusvastustajaksi Pohjois-savon sissit. Siitä on heitä kiittäminen. Kyllä te tiedätte.

Alussa toimin enimmäkseen kurssilaisena. Siitä ei kauan mennyt, kun olin kouluttajakurssilla nro 2 Haminassa. Sen jälkeen kouluttauduin useammallakin PV:n kouluttaja- ja aselajikurssilla. Myös kurssinjohtaja- ja harjoituksenjohtajakurssit tuli käytyä. Tehtäviä on siis kertynyt kurssilaisesta harjoituksen johtajaan. Alussa siis suojailtiin kohteita, sitten perehdyin panssarinromutuksen saloihin PST-kursseilla. Linnoittamiskurssejakin tuli käytyä kohteen suojaamiseen liittyen. Viime vuodet onkin kulunut simulaattoreiden parissa. KASI ja SAS ovatkin tulleet ihan hyviksi kavereiksi. Niihin olen saanut perehdytyksen usealla aselajikurssilla niin Haminassa, Kajaanissa ja Säkylässä. Tähän paikkaan tulee mainita entinen Pohjois-savon koulutus-ja tukiyksikön päällikkö Harri Tossavainen. Hän jos kuka loi tilaisuuksia kouluttautua ja hän ohjasi oikealle urapolulle, sekä kannusti. Kiitokset Harrille.

Haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia pitää olla aina – myös MPK:ssa toimimisen suhteen. Tässä vaiheessa ne ovat tietojen ja taitojen siirtäminen nuoremmalle saapumiserälle. Olenkin tietoisesti tarttunut nuorta innokasta reserviläistä hihasta ja suositellut kouluttajaksi ryhtymistä MPK:n organisaatioon. Joku on tainnut syöttiin tarttuakin.

Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustuskoulutus merkitsee minulle sitä, että olen saanut palvella tätä maata omalla pienellä panoksella. Joskus se on vaatinut luopumista jostain. On ollut kuuma, kylmä, märkä, nälkä, jano, väsynyt. Sitten on ollut ilo onnistumisesta, kaverin onnistumisesta, joukon onnistumisesta. Kun kalustonluovutuksessa ei ole tarvinnut tehdä häväreitä. No luha hävisi, mutta se on eri tarina. Kouluttajakaverien jälleennäkeminen. Tämän polun mukana tuomista elinikäisistä ystävistä. Ja heitä on Ohtaansalmen molemmin puolin. Tämä Savo-Karjalaisten yhteistyö on vertaansa vailla. Pientä rakkaudessa naljailua on jatkuvasti, mutta yhteistyö on saumatonta. Samoin tuki on pyyteetöntä. Aika velikultia. Sisaria unohtamatta.

Kannustan, että jos vähänkin kiinnostaa tehtävät MPK:ssa ja ehkä myöhemmin PV:n hyväksymänä kouluttajana, rohkeasti vaan mukaan. Kotoa ei kukaan tule hakemaan, itse täytyy lähteä. Vaarana tosin on, että jää koukkuun loppu elämäksi. Tässä on varoittava esimerkki.

Jussi Tuovinen on toimintavuosiensa aikana ehtinyt kouluttautua varsinaiseksi moniosaajaksi ja toimii useissa tehtävissä Kuopion koulutuspaikalla.

Jani Lemmetyinen

– Olen Jani Lemmetyinen, Joensuusta. Ikää kertynyt 50 vuotta. Valmiusasiat, varautuminen ja kokonaisturvallisuus ovat olleet minulle jo pidemmän aikaa kiinnostavia asioita. Olen 72-tuntia valmiuskouluttaja ja toimin myös Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Koska maanpuolustusasiat kiinnostavat, luonnossa liikkuminen ja erästely on minulle elämäntapa ja siviilipuolella olen toiminut monenlaisissa koulutustehtävissä niin MPK:n toimintaan oli aika luontevaa lähteä mukaan. MPK:n maailmassa olen ehkä siinä mielessä hieman outo lintu, koska minut on vapautettu rauhanaikaisesta palveluksesta lapsena sairastetun munuaissairauden vuoksi. Ja tuo on itse asiassa varmasti yksi motivaattori itselle tulla mukaan MPK:n toimintaan, koska nuorena olin aidosti kiinnostunut sotilasurasta ja vapauttaminen harmitti silloin aika paljon. Tänne on ollut helppoa tulla mukaan, vaikkei sotilasarvoa olekaan

Ensimmäinen kurssi jolle osallistuin oli Kesäyön marssi, joka oli minulle varsin luonteva liikuntatapahtumana. MPK:n kursseista löysin tiedon netistä. Tämän jälkeen olen osallistunut monille kursseille, niin verkkokursseille kuin luokkahuone-/maastokursseillekin. Minusta täällä on mukavan rento meininki ja oppii monia mielenkiintoisia asioita.

Kursseilla olen toiminut kurssilaisena ja kouluttajana. Koulutuspuoli on luontevasti painottunut maastotaitoihin sekä varautumisasioihin. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa opiskella moniakin asioita (esim. kivääri- ja pistooliammuntataitojen kehittäminen) ja toimia kouluttajana, sekä kehittyä kouluttajana. Mentorointipuolikin taitaa lähteä käyntiin, koska olen parhaillaan tutorina kouluttajakurssilla.

Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustuskoulutus on mielestäni yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa ja mukavan monipuolinen harrastus. Kuulun Joensuun Reserviläisiin ja käyn säännöllisesti ampumassa – siitä on tullut minulle uusi mukava lisä muihin liikuntaharrastuksiin.

Toiminnasta kiinnostuneille: rohkeasti vaan mukaan! Toiminta on mukavan monipuolista, eikä haittaa vaikka ei olisi suorittanut varusmiespalvelusta.

Jani Lemmetyinen lähti MPK:n toimintaan mukaan vasta hiljattain, mutta on ehtinyt näyttämään taitonsa monilla eri kursseilla Joensuun koulutuspaikalla.

Mia Järvinen

– Olen Mia Järvinen, työssäkäyvä perheenäiti Kuopiosta. Päädyin mukaan MPK:n toimintaan kun yläasteen kasiluokalla piti valita valinnaisia kursseja ysille. Koulun tarjoamista vaihtoehdoista ei löytynyt omasta mielestä sopivia, joten silloisen luokkakaverini kanssa kävelimme rehtorin toimistoon, joka ns. ymmärsi yskän. Muutaman päivän kuluttua hän tarjosi meille mahdollisuutta osallistua lukiolaisten turvakurssille. Rehtori oli silloisen piiripäällikkö Erkki Lampolan vaimo, Eeva-Kaarina. Poikkeusluvalla osallistuimme kurssille ja ennen armeijaan lähtöä kursseja tuli vielä jokunen lisää. Ensimmäiset kurssit olivat mieleenpainuvia ja avartavia. Osallistuin mm. Etelä-Suomen piirin järjestelmille nuorten leiripäiville sekä osallistujana, että kouluttajana. Nuori, innokas ihmisenalku otettiin vastaan todella hyvin ja kipinä toimintaan syttyi. Toki aihe jo itsessään kiinnosti, mutta toimijoiden asenteella oli suuri merkitys.

Olen toiminut MPK:ssa monissa tehtävissä, mutta viime aikoina pääsääntöisesti kouluttajana, sekä kurssinjohtajana. Aselaji valinta ei ole kiveen hakattu, mutta pääpaino on taisteluensiapu koulutuksessa ja jalkaväen peruskoulutuksessa. Olen perehtynyt myös jonkin verran koulutustaidon kehittämiseen, sotilaspedagogiikkaan ja teoriakoulutusvaiheen siirtämiseen etäopiskelu malliin Moodlen puolelle.

Olemme kouluttajakollegoiden kanssa jo joitain vuosia pyrkineet rekrytoimaan ja tuomaan toimintaan mukaan nuoria motivoituneita ja osaavia kouluttajia, jotta kouluttajapoolia saadaan kasvatettua ja tietotaitoa sekä siirrettyä, että päivitettyä heidän kauttaan. Nuorilla, hiljattain palveluksen suorittaneilla on viimeisin tieto oman koulutushaaransa opetettavista asioita ja niiden tuominen MPK:n koulutuskenttään on äärimmäisen tärkeää. Varsinaista uutta koulutusaihetta ei siis itsellä ole suunnitelmissa opetella, vaan enemmänkin olla tukemassa uuden kouluttajasukupolven nousua mukaan toimintaan. Toki itseään pitää myös kehittää ja pitää yllä ajantasaista tietotaitoa, mutta on aika antaa vastuuta myös nuorille, joissa se tulevaisuus kuitenkin on.

Vapaaehtoinen maanpuolustus merkitsee minulle hyvän harrastuksen lisäksi mahdollisuutta kehittää ja haastaa itseäni, olla mukana kehittämässä reserviläisten koulutusta ja pystyä omalta osaltani kantamaan korteni kekoon sotaveteraanien tekemän työn ylläpitämiseksi. MPK tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden. MPK:n toiminnan kautta on nähnyt ja päässyt kokemaan paljon asioita, mitkä muuten olisivat jääneet näkemättä ja kokematta.

Lopuksi haluan onnitella 30-vuotiasta MPK:ta! Paljon on työtä tehty, paljon on vielä tekemättä. Suosittelen ihan jokaista tutustumaan koulutuskalenteriin ja ilmoittautumaan kursseille rohkeasti!

Mia Järvinen on monelle tuttu kouluttaja erityisesti taisteluensiapukursseilta Kuopion koulutuspaikalta.

Suuret kiitokset jokaiselle joka on osallistunut MPK:n toimintaan näiden 30 hienon vuoden aikana osallistumalla kursseille, toimimalla kouluttaja- ja toimijatehtävissä, yhteistyökumppanina tai muutoin tukemalla toimintaa. Tehdään yhdessä seuraavat koulutukselliset 30 vuotta!

Teksti: Milja Muikku, Ossi Laakkonen, Jussi Tuovinen, Jani Lemmetyinen ja Mia Järvinen
Kuvat henkilöiden kotialbumeista.

Arkisto

  • No categories