Tavoitteena tuplata vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen määrä

17.03.2022

Teksti ja kuva: Miia Iivari

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kysynnän moninkertaiseksi. Niin sotilaallisten taitojen kuin varautumisosaamisen kysyntä on huipussaan. MPK:n tavoitteena on tuplata koulutuksen määrä.

— Saamiemme yhteydenottojen perusteella ihmisillä on kova tarve kehittää omaa osaamistaan ja rakentaa Suomen kriisinkestävyyttä. Haluamme vastata kysyntään, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo.

MPK on käynnistänyt työn, jonka tavoitteena on tuplata koulutuksen määrä. Neuvottelut puolustusministeriön, Puolustusvoimien, jäsenjärjestöjen sekä poliittisten päättäjien kanssa on aloitettu.

— Kaikissa keskusteluissa on vallinnut yksimielisyys siitä, että koulutuksen määrää on lisättävä merkittävästi. Se on kriisinkestävyyden ja koko Suomen edun kannalta tärkeää. Tahtotila on kirkas. Nyt vaan pitää löytää keinot, miten temppu tehdään, MPK:n hallituksen puheenjohtaja Mika Hannula

Mitä koulutuksen tuplaamiseen tarvitaan?

Resursseja tulee lisätä, jotta MPK pystyisi lisäämään koulutustarjontaa tuntuvasti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tarvitaan lisärahoitusta, Puolustusvoimien tukea sekä nopeita muutoksia Lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.

Puolustusvoimien kanssa on keskusteltu siitä, miten MPK saisi riittävän tuen toimintansa laajentamiseen. Käytännössä harjoitusalueiden ja -tarvikkeiden käyttö, reserviläiskouluttajaoikeuksien prosessin nopeuttaminen sekä ylimääräisen kouluttajakoulutuksen järjestäminen pyritään nostamaan parhaalle mahdolliselle tasolle.

— Etenkin paikallispuolustukseen tähtäävän koulutuksen määrän kasvattaminen Puolustusvoimien omien harjoitusten rinnalla on kaikkien tahtotila. Yhdessä pystymme nostamaan volyymin sille tasolle, että koulutuksesta kiinnostuneet pääsevät mukaan ja saamme lisää ammattitaitoisia reserviläiskouluttajia, sanoo Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi.

Kaikki mukaan

MPK:n julkisia hallintotehtäviä pitäisi pystyä laajentamaan kokonaisturvallisuuskoulutukseen ilman keinotekoisia rajoja. Erilaiset varautumiseen ja arjen turvallisuuteen liittyvät koulutukset täyttyvät tällä hetkellä jopa minuuteissa ja koulutuksen tarve on valtava. Nykyisin niihin ei voida käyttää valtionapua ja MPK joutuu hankkimaan rahoituksen muista lähteistä.

— Yhteiskunnan resilienssin ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vuoksi olisi tärkeää, että ei-reserviläisille suunnattua kokonaisturvallisuuskoulutusta pystyttäisiin järjestämään samoilla ehdoilla kuin muuta MPK:n julkisiin hallintotehtäviin kuuluvaa koulutusta, korostaa Mika Hannula.

Ihmiset haluavat parantaa omaa kriisinkestävyyttään sekä kokea olevansa hyödyksi yhteiskunnalle. On koko Suomen kriisinkestävyyden kannalta tärkeää, että kaikki voivat osallistua. Erilaisissa kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa on valtavasti tehtäviä, joissa jokainen Suomessa asuva voi tehdä oman osansa.

— Kokonaisturvallisuuskoulutus on mitä suuremmissa määrin kriisinkestävyyttä lisäävää koulutusta, jolla saadaan aikaan se, että kansalainen voi nukkua yönsä rauhassa, summaa Antti Lehtisalo.

Lisätietoa: Aikaisempi uutinen koulutuksen kysynnän rajusta kasvusta