Maastovaellus 31.8-1.9.2019

05.09.2019

 

Hattulan koulutuspaikka järjesti 31.8-1.9.2019 maastovaelluksen Isojärven kansallispuistoon, Kuhmoisiin. Kurssin tarkoituksena on kouluttaa maastossa olemisen ja liikkumisen perustaitoja, jotta ihmiset oppisivat vaeltamaan luonnossa ja ymmärtämään sitä paremmin. Osallistujat kokoontuivat historialliselle Heretyn kämppäkahvilalle, joka toimi lähtöpisteenä.

Aamukahveja hörppiessä käytiin läpi rinkan pakkaamista ja erilaisia ominaisuuksia sekä säätöjä. Aurinko paistoi ja ilmassa oli innostunutta alkujännitystä. Mukana oli useampi kurssilainen, joilla ei juurikaan ollut kokemusta vaeltamisesta tai maastossa yöpymisestä. Ennen maastoon lähtemistä osallistujille koulutettiin suunnistamisen perusperiaatteet eli kartan ja kompassin käyttö.

Heretyn savottakämpältä lähdettiin maastoon. Kurssilaiset suunnistivat annetulla kartalla vuorotellen. Ensimmäisellä pätkällä löydettiinkin jo useampia tuttuja kasveja sekä napattiin mukaan ruoaksi käytettäviä sieniä. Erityistä ihastelua herätti kuitenkin yhtäkkiä polun vieressä seisova valtava siirtolohkare. Painoa tällä kivijättiläisellä oli n. 100 000 kiloa, joka on lähes kahden panssarivaunun painon verran.

Myöhemmin saapuessamme Hevosjärven rantaan, kansallispuiston tunnetuimman asukin jäljet alkoivat näkyä. Veden pinta oli noussut yli metrin, joka oli hukuttanut alueen puita tukahduttaen ne pystyyn kuolleiksi, aavemaisiksi rangoiksi. Kuivalla maalla näkyi valtavia, järsimällä kaadettuja rankoja ja vastarannalla puista rakennettu pesä. Muutokset johtuvat majavien toiminnasta. Itse majavia ei kuitenkaan näin päiväsaikaan näkynyt.

Illalla saavuttiin Vahterjärven laavulle. Leiriytyessä tutustuttiin erilaisiin majoitteisiin: mukana oli telttoja, riippumattoja sekä laavukangas. Nuotiolla vaihdettiin tarinoita ja kokemuksia vaeltamisesta. Makkarat paistuivat, kun kurssilaisten mieleen tulleita kysymyksiä ja maastotaitojen perusasioita käytiin läpi. Aikaisemmin päivällä oltiin otettu haltuun jo mm. trangian käyttö ja veden puhdistaminen juomakelpoiseksi.

 

Hyvin nukutun yön jälkeen matka jatkui aamulla kohti Lortikanvuoria ja sieltä takaisin Herettyyn. Näkymät olivat upeita ja monimuotoisen maaston läpi kävellessä ymmärsi, miksi alue on monen harvinaisen lajin asuinpaikka. Paluumatkalla koulutettiin vielä jalkojen huoltoa sekä kävelytekniikkaa.

Kurssi päätettiin tutustumiskierrokseen Heimo Rosellin puukkopajalle Harmoisiin. Viikonloppu oli varsin onnistunut ja jokaisella oli nyt nippu uutta tietoa tulevaisuuden vaelluksia varten. Kurssi järjestetään seuraavan kerran ensi vuonna toiseen kansallispuistoon.

Teksti ja kuvat: Saija Kuisma