“Joskus riittää, että vain kuuntelee sanomatta mitään” – vammautuneet kriisinhallintaveteraanit ovat tehneet kymmenen vuotta töitä toistensa hyväksi

21.11.2024

Kriisinhallintaveteraanit tutustuivat kutsuvieraina Hämeen Ilves 2023 -harjoitukseen. He eivät halunneet esiintyä oikeilla nimillään, mutta kertoivat näkemyksistään Panssariprikaatin sotilaskodissa.

Suomalaisilla on vahva mielikuva sodassa vammautuneesta ihmisestä. Viime sotien jälkeen fyysisesti vammautuneet olivat itsestään selvästi osa tavallista arkea, henkisestä vammautumisesta ja sen seurauksista alettiin puhua vakavammin 2000-luvulla.

Mielikuvat ovat olleet niin vahvoja, että yhteiskunnan on ollut vaikeaa huomata nykyisiä suomalaisia veteraaneja. Suomi on ollut kriisinhallinnan suurvalta, mutta kriisinhallintatehtävissä vammautuneet ovat pitkään olleet näkymättömiä – joskus vähäteltyjäkin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana asiaan on kuitenkin saatu muutosta. Sitkeällä työllä, pienillä resursseilla, mutta kuitenkin.

Kriisinhallintaveteraanit eivät halua henkilöllisyyttään julkisuuteen.

Toiveita saatu hallitusohjelmaan asti

Vammautuneet kriisinhallintaveteraanit ry viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhlavuottaan. Sinä aikana on lähdetty miltei nollasta liikkeelle ja päädytty tilanteeseen, jossa yhdistyksen toiveita on saatu hallitusohjelmaan saakka.

– ­Olemme saaneet äänen kuuluviin ministeriöiden, valtiokonttorin ja viranomaisten suuntaan, yhdistystä edustava kriisinhallintaveteraani kertoo.

Hän ja toinen haastateltava eivät halua kertoa nimiään julkisuuteen. Ulkopuolisten on joskus vaikeaa mieltää sitäkin, että kriisinhallinta-alueella tapahtuneet asiat voivat seurata vielä kotimaahankin.

Hallitusohjelmaan on nyt kirjattu lain muuttaminen sellaiseksi, että kriisinhallintatehtävissä olleiden traumaperäistä stressihäiriötä voidaan sen perusteella hoitaa. Häiriön tunnistamiseen liitetty ilmaantumisen kuuden kuukauden aikaraja poistetaan, hallitusohjelma linjaa.

Jatkossa kriisinhallintaveteraanien pitäisi myös saada tarvitsemansa palvelut yhden luukun periaatteella.

Kriisinhallintaveteraanien yhdistyksen keskeinen tehtävä on lisätä tietoutta aiheesta.

Tehtävänä tietoisuuden lisääminen

Yhdistyksen toiminnan keskeinen tehtävä on ollut tietoisuuden lisääminen vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien tilanteesta ja tarpeista.

Kriisinhallintaveteraanit voivat olla selkeästi fyysisellä tavalla vammautuneita, mutta monella vammat eivät näy päälle. Vamma voi vaikuttaa työelämään, ihmissuhteisiin ja opiskeluun, mutta sen paremmin vammautunut itse kuin yhteiskuntakaan ei ymmärrä tai tunnista vaikeuksien juurisyytä.

Ongelmat voivat vaikuttaa kymmeniä vuosia, mutta jäädä tunnistamatta. Ja vaikka ongelman itse tunnistaisikin, voi avun hakeminen ylittää omat voimavarat.

Kuutisenkymmentä jäsentä

Kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden yhdistyksessä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä jäsentä. Apua tarvitsevia on yhdistyksen arvion mukaan paljon enemmän. Veteraaneja pitää rohkaista hakemaan apua, jos avulle on tarvetta, ja viranomaisia kautta linjan opettaa tunnistamaan oireet ja syyt niiden takana.

– Siinä on vielä tekemistä, että useammat hakeutuisivat avun piiriin. Meillä avun saa niiden kautta, jotka ovat itse käyneet sen prässin läpi, toinen veteraani kertoo.

– Meiltä saatava vertaistuki on myös erittäin tärkeää. On taho, jolle soittaa, kun omat voimat loppuvat, ja puhelimessa on sellainen ihminen toisessa päässä, joka vain kuuntelee ja tajuaa vaikka sanomattakin, mistä on kyse.

Kymmenen vuotta toimineen yhdistyksen ajankohtaisia asioita on saada toiminta vakiinnutettua. Esimerkiksi rahoituksen vakiinnuttaminen edesauttaa yhdistyksen kykyä järjestää asianmukaista ja jatkuvaa kuntoutusta.

Jokaisen ongelmiensa kanssa painivan kriisinhallintaveteraanin ympärillä on verkosto läheisiä, joita ongelmat myös koskettavat. Siksi kriisinhallintaveteraanien auttamisen pitää nähdä laajempana yhteiskunnallisena työnä, yhdistyksen aktiivit huomauttavat.

Kurssit tekivät vaikutuksen

Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien yhdistyksen aktiivit kävivät tutustumassa Hämeen Ilves 2023 -harjoitukseen lauantaina.

Luottamusta luovaa ja laadukasta toimintaa, yhdistyksen aktiivit sanovat. Harjoitus kaiken kaikkiaan teki vaikutuksen.

– ­Tällainen luo uskoa siihen, että reserviläisten voimin ja yhdessä Puolustusvoimien kanssa saadaan aikaan turvallisuutta, toinen kriisinhallintaveteraani arvioi.

Olisiko jollekin kurssille tehnyt mieli osallistua?

Veljiksi toisiaan kutsuvat yhdistyksen aktiivit vilkaisevat toisiaan. Ensimmäisenä ääenssä ollut kriisinhallintaveteraani aloittaa pienen naurunhörähdyksen saattelemana:

– No ehkä se sinkojen kanssa…

Vapaaehtoisen kertausharjoitusporukan PST-kurssi on selvästi tehnyt vaikutuksen.

– No, niinhän se sanotaan, että poikien ja miesten leikit erottaa toisistaan lelujen hinta, kriisinhallintaveteraani selventää.

Teksti: Teppo Koskinen
Kuvat: Ville Grahn