Reserviläisten toimintakyky rakentuu kokonaisuudesta – kokemuksia koulutuksesta

30.04.2026

MPK ilmapuolustuspiirin koulutusohjelmassa 2025 hyväksyttiin toimintakyvyn kurssiohjelma ilmavoimien reserviläisille. Koulutuskokonaisuus jakaantuu kolmivaiheeseen perus-, jatko- ja erikoiskurssiin. Ilmapuolustuspiirissä peruskurssit aloitettiin välittömästi koulutuspaikoittain ja ensimmäinen yhteinen jatkokurssi pidettiin Oulunsalossa syksyllä 2025. Koulutuskokonaisuuden läpäisseet pääsivät osallistumaan ensimmäiselle erikoiskurssille Tikkakoskella tänä keväänä.

Turvallisuusympäristön muutokset ovat lisänneet merkittävästi vaatimuksia reserviläisten osaamiselle. Pelkkä sotilaallinen peruskoulutus ei enää riitä, vaan toimintakykyä on kehitettävä kokonaisvaltaisesti vastaamaan nykypäivän haasteisiin.

Tähän tarpeeseen vastaa kokonaisvaltaisen toimintakyvyn koulutus, jossa fyysinen, psyykkinen, eettinen ja sosiaalinen toimintakyky kehittyvät vaiheittain perus-, jatko- ja erikoiskurssien kautta. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa tasapainoinen ja kestävä suorituskyky, joka kantaa niin harjoituksissa kuin tositilanteissa.

Fyysinen kunto tukee jaksamista vaativissa tehtävissä, psyykkinen vahvuus mahdollistaa päätöksenteon paineen alla, eettinen kyky ohjaa vastuullisiin valintoihin ja sosiaaliset taidot korostuvat yhteistyössä sekä luottamuksen rakentamisessa. Yhdessä nämä osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, joka valmentaa reserviläisiä kohtaamaan monipuolisia haasteita.

Koulutuksen huipentaa erikoiskurssi, jonka ytimessä on pitkäkestoinen marssi. Se vie osallistujat äärirajoille: pitkäkestoinen rasitus, vähäinen lepo ja jatkuva suorittaminen pakottavat kohtaamaan niin fyysiset kuin henkiset rajat.

Ajatuksia kokonaisvaltaisen toimintakyvyn koulutuskokonaisuuden suorittaneelta Kiialta – Oma mieli voi olla paras ystävä tai pahin vihollinen

Kiian kiinnostus kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kehittämiseen syntyi halusta ymmärtää paremmin omaa mieltään. Varusmiespalveluksen jälkeen hän on osallistunut kertausharjoituksiin sekä useille MPK:n kursseille, mutta koki, että erityisesti psyykkisessä suorituskyvyssä on vielä paljon opittavaa. Ajatus siitä, että oma mieli voi toimia työkaluna haastavissa tilanteissa, motivoi häntä hakeutumaan koulutuksen vaativimmalle tasolle.

Perus- ja jatkokurssin jälkeen ennen erikoiskurssia Kiia odotti edessä olevan sekä fyysisesti että psyykkisesti raskas kokemus.

— Minua mietitytti erityisesti oma fyysinen jaksaminen, sillä pienempikokoisena varusteiden kuormitus olisi suhteessa suurempi. Tämä ei kuitenkaan lannistanut, vaan vahvisti halua valmistautua huolellisesti. Lisäsin kestävyysharjoittelua, tein pitkiä kävelylenkkejä ja panostin myös varusteisiin. Ostin uudet kengät sekä opettelin teippaamaan jalat, että vältyn rakoilta ja hiertymiltä, Kiia kertoo.

Harjoituksen pitkälle marssille Kiia lähti selkeällä päätöksellä: keskeyttäminen ei olisi vaihtoehto ilman vakavaa syytä. Hän keskittyi etenemään vaihe kerrallaan, mikä auttoi jaksamaan pitkän suorituksen aikana. Erityisen merkittäväksi nousi sisäinen puhe. Väsymyksen kasvaessa hän kannusti itseään yksinkertaisilla, mutta voimakkailla ajatuksilla, jotka auttoivat jatkamaan eteenpäin.

Ryhmän merkitys oli keskeinen. Kiia kuvaa yhteishengen olleen poikkeuksellisen vahva: Jokainen tuki toisiaan, ja luottamus kasvoi matkan aikana. Vaikeissakaan hetkissä ilmapiiri ei muuttunut negatiiviseksi, vaan yhdessä tekeminen kantoi loppuun asti.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä koettiin erään raskaan rastin aikana, jolloin Kiia oksensi fyysisen rasituksen seurauksena, mutta jatkoi silti suoritusta.

— Kokemus oli yhtä aikaa äärimmäinen ja voimaannuttava. Se konkretisoi, mitä tarkoittaa antaa kaikkensa – ja mihin ihminen lopulta pystyy. Tuonakaan hetkenä ei keskeyttäminen käynyt mielessä, Kiia kertoo.

Koulutuksen vaikutukset eivät jääneet vain kurssille. Kiia kertoo oppineensa tarkastelemaan arjen kuormitustilanteita uudella tavalla. Hän osaa tunnistaa stressin taustalla olevia tekijöitä ja pohtia, miten niihin voi vaikuttaa. Keskeinen oivallus kiteytyy ajatukseen, että oma mieli voi olla joko voimavara tai este – riippuen siitä, miten sitä käyttää.

Kiia suosittelee koulutusta kaikille, jotka haluavat haastaa itseään ja oppia uutta omasta toimintakyvystään. Hänen mukaansa juuri epämukavuusalueella tapahtuu eniten kasvua. Yksi neuvo nousee ylitse muiden: vaikeina hetkinä ei pidä luovuttaa. Sen sijaan on oltava valmis kohtaamaan epämukavuus ja jatkamaan eteenpäin.

Teksti: Jaakko Tölli