MPK – Maan kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja

Maanpuolustuskoulutusyhdistys
Försvarsutbildningsföreningen

13.12.2017



Hyvä maanpuolustusväki, arvoisat juhlavieraat!

Lämmin kiitos kutsusta saapua juhlapuhujaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuosijuhlaan! Koen, että on suuri kunnia saada puhua teille vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen keskeisille toimijoille tässä arvokkaassa juhlassa. Samalla minulla on ilo kertoa teille eduskunnan puolustusvaliokunnan terveisenä,
että työtänne vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi arvostetaan suuresti valiokunnassa.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen alalla työtä tekevien järjestöjen arvostus käy erinomaisesti ilmi puolustusvaliokunnan antamasta mietinnöstä valtioneuvoston viimeisimpään puolustusselontekoon. Valiokunta kiittää mietinnössään aktiivisia järjestöjä, joilla kaikilla
on merkittävä rooli maanpuolustustahdon ja reserviläisten osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämisessä.

Valiokunnan osoittamasta arvostuksesta kertoo osaltaan myös se, että valiokunta päätyy mietinnössään korostamaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön resurssien turvaamisen tärkeyttä. Valiokunnan jäsenet ovat olleet etulinjassa torppaamassa niitä viime vuosina nähtyjä perusteettomia säästöesityksiä, jossa maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vuosittaista rahoitusta on esitetty leikattavaksi.

Arvoisat juhlavieraat,

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta julkaisi marraskuussa vuosittaisen selvityksensä suomalaisten mielipiteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Selvityksen tulokset tarjosivat kaksi tärkeää uutista: suomalainen maanpuolustustahto on edelleenkin kansainvälisesti vertailtuna korkealla ja yleisen asevelvollisuuden kannatus on noussut tähänastisiin huippulukemiinsa.

Suomalaiset ovat selvityksen perusteella antaneet jälleen kerran vahvan valtakirjan maamme uskottavan puolustuksen perustalle, laajalle reserville ja vapaaehtoiselle maanpuolustukselle, joiden olemassaolon ja toimintaedellytykset takaa ennen kaikkea suomalaisten kokema maanpuolustustahto.

Vahva valtakirja edellyttää siten myös panostamista paitsi reservin koulutukseen myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseen. Tämä ei tarkoita vain määrärahojen turvaamista, jota aikaisemmin mainitsemani puolustusvaliokunnan mietinnössä edellytimme, vaan myös puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön kumppanuuden jatkuvaa kehittämistä.

Kuten puolustusvaliokunnan mietinnössä todetaan, maanpuolustusjärjestöjen merkitys on erityisen suuri puolustusvoimien näkökulmasta paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Samalla ne pitävät huolta siitä, että mahdollisimman monella kansalaisella olisi valmiudet kriisi- ja poikkeustilanteissa toimimiseen yhteiskunnan vakauden säilyttämiseksi. Pidän itse tärkeänä, että jatkossa kumppanuutta kehitetään entistäkin enemmän järjestöjen tavoitteiden kautta säilyttäen maksimaalisen tehon ja tasapainon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentän välillä.

Jotta Suomessa pystyttäisiin huolehtimaan reservin kouluttamisesta ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön sekä järjestöjen edellytyksistä, tulee puolustusvoimien peruskoneen olla kaikilta osin hyvässä kunnossa. Vaikka puolustusvoimat ovat monella mittarilla kansallinen ylpeydenaihe, kehitettävää silti riittää.

Olen pyrkinyt puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana pitämään esillä tosiasiaa siitä, että pelkillä hankinnoilla ei maata puolusteta. Julkinen keskustelu maanpuolustuksen kehittämisestä on liian paljon puhetta puolustusvoimien materiaalihankintoja koskevista linjauksista, kiistämättä niiden tärkeyttä ja merkitystä.

Nopealla aikataululla huomiota vaatisivat puolustusvoimien osalta kertausharjoitusten määrän matala taso ja puolustusvoimien kouluttajavaje sekä kantahenkilökunnan kokema työuupumus.

Nyt kun sodan ajan vahvuutta on päätetty nostaa 50 000 henkilöllä, tulisi myös kertausharjoitusten määrää korottaa. Vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kertausharjoitusten tasoa leikattiin rajusti 27 000 reserviläisestä. Tuolloin kertausharjoitukset käytännössä muutamaksi vuodeksi lakkautettiin
ja suunniteltiin nostettavaksi nykyiseen noin 18 500 koulutettavan reserviläisen tasoon.

Jo tuolloin todettiin, että nyt saavutettu taso olisi vain lattiataso, ei katto. Nykyisestä lattiatasosta ei saa tulla vaivihkaa pysyvää käytäntöä, vaan kertausharjoitettavien määrää on pyrittävä kestävällä tasolla. nostamaan. Riittävä kertausharjoitusten taso varmistaa reserviläisiin perustuvan puolustusratkaisumme uskottavuuden sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Jotta kertausharjoitusten määrää voitaisiin pitkällä aikavälillä nostaa, tämä erityisesti edellyttää kouluttajiin panostamista. On selvää, että puolustusvoimien nykyinen kouluttajavaje ja vaje kertausharjoitusten määrissä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Puolustusvoimien erittäin ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö ansaitsee parempaa kuin väliaikaisratkaisuja: heille ei pidä olla ensiksi esittämässä lisää töitä vaan ensiksi lisää työkavereita lisääntyviä tehtäviä hoitamaan. Tämän vuoksi on perusteltua vihdoin selvittää, miten kouluttajamäärä saadaan nostettua pysyvästi asianmukaiselle tasolle.

Kouluttajien määrän nostaminen on perusteltua myös henkilökunnan jaksamisen takia. On hälyttävää, että henkilöstöbarometreissä puolustusvoimissa työskentelevistä upseereista jopa 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. Tämä vieläpä ammattikunnassa, joka on perinteisesti vähäeleisesti hoitanut työnsä isänmaan puolesta.

Liikaa ei voi kuitenkaan keneltäkään vaatia ja henkilöstön jaksamisesta on huolehdittava. Nykyisen puolustusbudjetin mittakaavassa henkilöstön kokemiin epäkohtiin saataisiin kohennusta jo melko pienellä mutta oikein kohdennetulla lisäpanostuksella. Esimerkiksi 4 miljoonalla eurolla saataisiin täytettyä noin 100 vakinaista aliupseerin virkaa. Nyt on korkea aika käydä keskustelua siitä, että puolustusvoimat ei voi olla työpaikka, jossa työnantajalla eli valtiolla on varaa jättää huomiotta henkilöstön viesti työuupumuksesta.

Hyvä maanpuolustusväki,

Totesin aikaisemmin puheessani, että suomalaisen uskottavan puolustusratkaisun tärkein tuki on ennen kaikkea kansalaisten kokemassa maanpuolustustahdossa. Meidän päättäjien on yhdessä puolustusvoimien henkilöstön ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijodien kanssa pyrittävä etsimään niitä keinoja, joilla kokemus siitä, että Suomi on puolustamisen arvoinen, säilyy myös tulevaisuudessa.

Maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta tärkeää on se, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön. Iso osa maanpuolustuksesta ja sitä täydentävästä toiminnasta on teidän tekemänne vapaaehtoisen maanpuolustustyön varassa. Tämä työ nähdään kansallisesti tärkeänä.

Uskon, että Suomen itsenäisyyden suuri juhlavuosi on luonut hyvät puitteet pohtia sitä, miten pystymme jatkossa turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten korkean maanpuolustustahdon. Näin teemme suuren palveluksen maamme ja sen lähiympäristön vakaudelle sekä tulevien sukupolvien mahdollisuudelle nauttia vapaasta ja itsenäisestä Suomesta.

Siihen meitä velvoittaa myös sodat kokeneiden sukupolvien valtava perintö, joka opettaa tämän päivän suomalaisille, että itsenäisyyttään rakastavan kansan on tarvittaessa oltava valmis puolustamaan omaa maataan ulkoista uhkaa vastaan myös sotilaallisesti.

Hyvät naiset ja herrat, hyvä juhlaväki, toivotan kaikille teille järjestöjen edustajille ja läheisillenne rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!