Kouluttaja Paula Eronen näyttää mistä salkkumallisen voimakoneen moottoriöljyn määrä tarkistetaan.
06.03.2026
MPK:n kokonaisturvallisuuskoulutus parantaa niin yksilöiden turvallisuustaitoja kuin koko yhteiskunnan resilienssiä. Yksi teemoista on arjen häiriötilanteiden ennakointi ja niissä selviytyminen erityisesti pitkäkestoisessa sähkökatkotilanteessa.
Parolannummella, Hattulan koulutuspaikalla järjestettiin Varavoimakone- ja sähköturvallisuutta naisille kurssi 28.2.2026. Koolla oli vajaa parikymmentä varasähkövoimasta kiinnostunutta naista, joilla oli huoli sähkökatkon aiheuttamista ongelmista. Kurssilaiset halusivat saada yleiskatsauksen millaisilla keinoilla ja laitteilla siihen voi varautua. Jokaisella oli taustana omakotitalo maalla, maatila tai mökki, jossa selviytyminen sähkökatkon aikana huoletti. Myös kyläturva-, kylätalo- tai muissa kylän kokoontumispaikan kehitysprojekteissa oli joitakin mukana ja hakivat kurssilta tietoa. Varautumiseen valmentavia MPK-kursseja oli osanottajilla ennestään käytynä useita ja yleisesti muuna taustana moninaista aktiivisuutta mm. erilaisissa maanpuolustusjärjestöissä, VPK:ssa, Maa- ja Kotitalousnaisissa. Joillakin kurssilaisilla oli jopa sähkövoimakone jo hankittuna, mutta edelleen paketissa. Tältä kurssilta tultiin hakemaan vauhtia sen käyttöönottoon.
Sähkövoimajärjestelmäkoulutus
MPK:n Sähkövoimajärjestelmien koulutuspäällikkö Pentti Lehto kertoi organisoivansa kursseja ympäri maata.
– Olen ollut MPK:ssa kymmenen vuotta sähkövoimakoneiden kanssa tekemisissä kouluttajana sekä kurssin vetäjänä ja nyt koulutuspäällikkönä. Nyt menossa oleva kurssi, Kansalaisen varavoimakurssi ja erikoisesti maatiloille suunnattu varautumiskurssi ovat yhdessä oma itsenäinen kurssikokonaisuutensa. Nämä siviileille suunnatut kurssit palvelevat hyvin tavan kansalaisen huolta mitä tehdä jos sähkökatko tulee. Tärkein tehtävämme on kuitenkin reserviläisten koulutus Puolustusvoimien sähkövoimajärjestelmien lisensoiduiksi käyttäjiksi sanoo Lehto.
Kurssi oli päivän mittainen ja paneutui luentona aamupäivän aikana sähkötekniikan perusteisiin, sähköturvallisuuteen, sähkön jakeluverkon ominaisuuksiin Suomessa, sähkökatkon tyypillisiin syihin ja vaikutuksiin kotitalouksissa, sähkövoimakoneiden tyypillisiin teholuokkiin ja muihin ominaisuuksiin.
Millainen varasähkölaite?
On tärkeää ymmärtää millä aikajänteellä sähkökatko vaikuttaa esimerkiksi kodin tai maatilan eri toimintoihin. Mihin asioihin sähkökatko aiheuttaa vakavaa haittaa heti ensimmäisellä sekunnilla, mihin minuuteissa, tunneissa tai vuorokausissa. Tämä auttaa luokittelemaan kohteet, tarkistamaan niiden sähkötehon tarpeet, arvioimaan miten nopeasti varavoimaa pitää olla valmius toimittaa, suunnittelemaan mitkä kohteet vaativat jatkuvaa varasähköä, mitkä ajoittain ja millä aikaväleillä, mitkä käyttökohteet voivat vuorotella, mitkä kohteet voittää kokonaan sähköttä. Kaikki tämä auttavat määrittämään varasähkölaitteen tehotarpeen.
Sähköturvallisuus
– Sähköasennustoiminta on Suomessa tarkkaan valvottua ja mahdollista vain sähköalan ammattilaisille. Sähkön käyttäjän on sallittua sähkönkäytön lisäksi tehdä käyttötoimenpiteinä vain tulppasulakkeen vaihto, valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto sekä vikavirtasuojan testaus. Sallittuja korjaus- ja asennustöitä ovat yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko, valaisinpistotulpan asennus ja vaihto sekä sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli ”sokeripalalla”. Kaikki muu on sähköalan ammattilaisen työtä kouluttaja Mika Kuusisto tiivistää.
– Jos et tiedä, älä koske ja vaikka tietäisitkin mieti kannattaako koskea sanoo Mika
Sähkövoimakoneet
Iltapäivällä ulkotiloissa rastikoulutuksena oli esillä kolmen eri teholuokan laitteet, kahden, kolmen ja viiden kilowatin sähkövoimakoneet.
Kurssilaiset saivat hyvän tuntuman laitteiden perusominaisuuksista kuten painosta ja siirrettävyydestä, polttoaineen kulutuksesta ja sen säilytyksestä, käynnistyskuntoon laitosta, käynnistyksestä, maadoituksesta, laitteen sähköpistokkeista, kuorman vaikutuksesta ja huoltotarpeista. Kaikki käynnistivät laitteet käsin tai sähköstartilla. Esillä oli myös pieni työmaajakokeskus, jossa omat sulakkeet ja vikavirtasuoja. Laitteiden kuormina käytettiin valoja ja lämpöpuhallinta.

Kouluttaja Mika Kuusisto esittelee 2,5 kilowatin aggregaatin hallintalaitteet.
Laitteita käsin käynnistettäessä sattui kaksi mielenkiintoista yksityiskohtaa. Laitteet on suunniteltu oikeakätiselle ja huomattiin kuinka vaikeaa vasenkätiselle narukäynnistys on. Startti kuitenkin onnistui hyvin. Eräs toinen kurssilainen kertoi ettei ole koskaan aikaisemmin onnistunut mitään moottoria käynnistämään naruvedolla. Nyt tämä kuitenkin onnistui ensi yrittämällä ja vielä isoimmalla voimakoneella. Sekös kohotti itsetuntoa.

Kunnon tempaisu narusta ja viiden kilowatin sähkövoimakone hyrähtää käyntiin.
Nykypolttoaineiden ominaisuudet
– Jos käyttötarve on vähäistä eikä jatkuvaa, kannattaa käyttää pienkonebensiiniä. Sen säilyvyys on parempi, se on puhtaampaa eikä savuta. Diesel-polttoaineissa – varsinkin jos joutuu säilyttämään pitkään – on syytä käyttää Nesteen MyDieseliä. Siinä ei ole mukana komponentteja, jotka sitovat kosteutta itseensä. Sen säilyvyys on hyvä puolesta vuodesta vuoteen. Molemmat polttoaineen ovat kalliimpia verrattuna mittarilta saatavaan, mutta kannattaa ostaa hyvää polttoainetta ja säästyy ongelmilta kertoo kouluttaja Ilkka Rinne-Rahkola.
– Polttoaineen kotivarastointi on rajoitettu pieniin määriin. Erillisessä huoltorakennuksessa tai autotallissa saa säilyttää yhteensä enintään 60 litraa bensiiniä ja 200 litraa dieselöljyä tai polttoöljyä. Asuinrakennuksen asuinhuoneissa, kellarikomerossa tai ullakolla määrät ovat selvästi pienemmät. Itse kierrätän varastoitua polttoainetta muissa kohteissa kuten autossa sanoo Ilkka.
Neljäntenä hands on-rastina oli 72 tunnin kotivaraan liittyvät sähkölaitteet. Rastilla tutustuttiin moniin valaisimiin, pieniin ja isoihin akkupankkeihin sekä radioihin. Näistä myös kampivoimalla ladattava radio oli esillä.
– Kurssin tavoite oli hallita pienen teholuokan sähkövoimakoneiden turvallinen käyttö, tuntea niiden ominaisuudet, käyttökohteet ja valintaperusteet sekä ymmärtää sähkötekniikan perusteita ja sähkökatkon vaikutuksia. Keskustelupalautteiden perusteella nämä tavoitteet toteutuivat ja kurssilaiset saivat runsaasti teknistä tietoa ja naisille tärkeimpänä uskallusta ja itsevarmuutta tarttua laitteisiin kertoo kurssinjohtaja Päivi Hännikäinen.

Kouluttaja Auli Lastula käy läpi isoimman varavoiman ominaisuudet.
– Kurssi oli sopivan kokoinen ja ehdimme kohdata jokaisen kurssilaisen kysymyksineen. Motivoituneita kurssilaisia on mukava kouluttaa sanoo Päivi.
Kurssinjohtaja, kaikki kouluttajat sekä kurssilaiset olivat loppukeskustelussa tyytyväisiä kurssin sujumiseen ja kurssilaisten aktiivisuuteen.
Hämeen maanpuolustuspiirissä järjestetään useita varautumis- ja turvallisuustaitoja kehittäviä kursseja esim. varavoimakone- ja sähköturvallisuus, tietoturvallisuus- ja hybridivaikuttaminen sekä arjenturvallisuuskursseja.
Seuraa kurssitarjontaa osoitteessa MPK > Koulutuskalenteri
Teksti: Hannu Eerola ja Anne Seulanto
Kuvat: Hannu Eerola